Vaaliareena: Vanhusten kotihoito toimii huonosti – palvelut on pilkottu monelle eri toimijalle ja avunsaannin kriteerit ovat liian tiukat

Kirjoittajan mukaan kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia vanhuksia ja resurssit ovat puutteelliset. Työntekijöiden kiire on todellinen ongelma.

Vuosi sitten syöpäsairaalasta päästyäni olin heikossa kunnossa. Kotiutuksen yhteydessä kerrottiin kotihoidosta tulevan avuntarpeen arvioijan. Arvioija tuli kolmen päivä päästä.

Hämmästyin hänen kerrottuaan, että vain potilaan tarvitsemat sairaanhoidon toimenpiteet tehdään, muu jää asiakkaan hoidettavaksi. Ei tullut hoitotoimenpiteitäkään, koska arvion mukaan niihin ei ollut tarvetta.

Itse oli selvitettävä ja järjestettävä apteekki- ja kauppa-asiat, ruokapalvelut ja siivous. Asun yksin. Viikon jälkeen kuntoni heikkeni ja naapuri vei minut sairaalaan. Siellä olin viikon.

Mielestäni kartoituksessa tehtiin todellinen virhearvio. Vastaavia kokemuksia olen kuullut muiltakin.

Palvelujen toimimattomuuden syynä on mielestäni se, että kotihoidon palvelut on pilkottu monelle eri toimijalle.

Osan palveluista hoitaa kaupunki, osan yksityiset hoivayritykset ja alan järjestöt.

Kävijöitä asiakkaan luona saattaa olla kuusikin eri tahoa päivässä. Siitä seuraa melkoinen autoralli asiakkaiden pihoille.

Työntekijöiden kiire on todellinen ongelma. Hoitajalla voi pahimmillaan olla 20 paikkaa päivässä. Aina ei ehditä edes tehdä sitä, mistä on sovittu, saati sitten jutella vanhuksen kanssa.

Syy ei ole työntekijöiden, vaan puutteellisten resurssien. Kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Tilanne on korona-aikana entisestään heikentynyt, kun käyntejä on vähennetty.

Itselläni on pitkä työkokemus alalta. Ihmettelenkin, miksi aikaisemmin kokonaisvaltaiset tehtäväkuvat on voitu pilkkoa tällaiseksi silpuksi. Muutoksessa on menty raha, ei asiakas edellä.

Vanhukset kannattaisi hoitaa kotihoidossa hyvin, jotta laitospaikan tarve lykkääntyisi mahdollisimman pitkälle. Se olisi sekä taloudellista että inhimillistä.

Organisoimalla palvelut uudelleen on mahdollista saada riittävästi aikaa asiakkaille. Tarvitaan myös lisää henkilökuntaa.

Tehtäväkuvista pitää muodostaa järkeviä kokonaisuuksia.

Työn hallittavuus ja mielekkyys kasvavat lisäämällä työntekijöiden autonomiaa työnsä suunnitteluun. Työhyvinvointi ja työssä viihtyminen lisääntyisivät.

Lisäksi työn hallittavuutta parantaisivat alueelliset moniammatilliset tiimit. Matkat lyhenisivät.

Avunsaannin kriteerit ovat aivan liian tiukat ja ne pitää tarkistaa. Yhteistyötä asiakkaiden ja läheisten kanssa pitää lisätä. Avuntarpeen kartoituksessa pitää olla mukana avun saajan läheinen, niin kaikki tietävät palvelun sisällön.

Kaupungin omaa osuutta palvelujen tuottajana tulee kasvattaa määrätietoisesti, mikä parantaa palveluiden hallittavuutta, laatua, asiakasturvallisuutta ja alentaa palvelujen kustannuksia.

Vantaalla on huolehdittava myös turvallisten ja laadukkaiden laitoshoitopaikkojen riittävyydestä, jotta kenenkään ei tarvitse jäädä yksin kotiin, jos tuntee, ettei enää kotona pärjää.

Oikeus hyvään elämään kuuluu kaikille.

Irja Pursiainen vaaliehdokas (vas.)

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut