Vaaliareena: Vantaa voisi auttaa Helsinkiä energia-ahdingossa

Kehä kolmosen reuna-alueet ovat potentiaalisia paikkoja muun muassa geolämmön rakentamiseen, kirjoittaja toteaa.

Helsingin energiayhtiö Helen ilmoitti korottavansa neljänneksellä kaukolämmön kesäkauden energiahintaa. Syynä ovat kustannuspaineet, jotka syntyvät polttoaineiden kiristyvästä verotuksesta ja hinnasta sekä päästökaupan osin hallitsemattomasta vaikutuksesta.

Kesäkauden hinnan nousu ei ole vielä niin dramaattinen – kaukolämpö on kesällä halvempaa ja sitä kuluu vähemmän. Silti se antaa kirjaimellisesti kylmäävän signaalin siitä, millaista elo kivihiilestä riippuvaisessa kaupungissa on jatkossa.

Vantaalla meillä on aihetta hienoiseen ylpeyteen kaupunkimme ja sen energiayhtiön otteista. Kivihiilen käyttö on loppumassa ja tarve maakaasullekin poistumassa Kuusikonmäen lämpövaraston myötä heti vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Askelmerkit fossiilivapaaseen tilanteeseen ovat siis jo nähtävillä.

Vaikkakin kuusikkolaisena edellä mainittu luolahanke huolettaa, Vantaan edistyminen tavoitteissaan antaa meille kilpailuetua jatkossa sekä asumiskustannusten että imagon muodossa.

Mielestäni seuraava luonteva askel on miettiä, miten Vantaa voisi naapuriaan auttaa ahdingossaan. Ja luonnollisesti hyötyä siitä itse merkittävissä määrin.

Vantaalla ja Helsingillä on pitkä yhteinen raja, joten kaukolämpöyhteistyölle on luonteva pohja. Vantaan Energian sivuston mukaan kaupunkien lämpöverkoillakin on jo yhteyspisteitä. Yhteistyötä ei vaikeuttane sekään, että Helsinki on vähemmistöomistajana Vantaan Energiassa.

Jotta Vantaa hyötyisi itse ratkaisuista, tulisi ne pääosin rakentaa Vantaan puolelle. Silloin olisi todennäköisempää, että rakentamisesta ja tuotannosta syntyvät työpaikat ja verotuotot, mukaan lukien kiinteistöverot, jäävät Vantaalle.

Mistä saadaan lämpöä helsinkiläisille? Lähtökohta tulee olla, että tarvittava infra ei liiaksi niele Vantaan mahdollisuuksia asuinrakentamiselle. Mieluummin sijoitetaan laitoksia paikkoihin, jotka ovat muuhun rakentamiseen huonosti soveltuvia.

Kuusikonmäen lämpövarasto on tästä hyvä esimerkki. Se ei rajoita kaupungin kasvua. Kehä kolmosen reuna-alueet ovat muutoinkin potentiaalisia paikkoja muun muassa geolämmön rakentamiseen. Muita lämmönlähteitä voisivat olla ainakin biokaasu, aurinko, tuuli ja puu.

En epäile, etteikö Vantaalla jo ratkaisuja pohdittaisikin. Aikaa jahkailuun ei ole paljoa, jotta yhteistyöhön sitoudutaan molemmin puolin lähivuosina. Viluinen helsinkiläinen kyllä keksii lopulta ratkaisut itsekin ja jäämme nuolemaan näppejämme.

Jyrki Virtanen, vaaliehdokas (kesk.)

Kommentoi