Maailmalla on nostettu esille lisääntynyt huoli pölyttäjähyönteisten vähenemisestä. Huoli on vakava, sillä 75 prosenttia viljelykasveista on riippuvaisia pölyttäjistä.
Arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia pölyttäjistä on sukupuuton partaalla. Tärkeimpiä syitä katoon ovat hyönteisten elinympäristöjen katoaminen, hyönteismyrkyt, vieraslajit ja ilmastonmuutos.
Vantaalla me voisimme edistää luonnon monimuotoisuutta ja ehkäistä pölyttäjien sukupuuttoa monin eri keinoin. Ensimmäisenä näistä keinoista suosisin palstaviljelmien tukemista ja samassa yhteydessä kattoviljelmien lisäämistä. Palstoilla useinkin kasvatetaan monia erilaisia kasveja ja kukkia, jotka sopivat erinomaisesti pölyttäjille.
Toisena keinona lisäisin niittyjen määrää Vantaalla. Niittyjä voisi myös perustaa lisää koulujen, päiväkotien ja hoivakotien läheisyyteen. Tällöin luonto olisi paremmin läsnä elämän alussa, kasvussa ja elämän hiipuessa.
Kolmantena pyytäisin kaikkia kiinnittämään huomiota vieraslajien kitkemiseen ja niiden leviämisen ehkäisemiseen. Suomessa kaksi esimerkkiä näistä vieraslajeista ovat kurtturuusu ja lupiini. Molemmat kauniita aikanaan, mutta hyvin petollisia kotimaiselle luonnollemme. Älkäämme tuoko uusia vieraslajeja enää vaivoiksemme.
Neljäntenä voisimme Vantaalla valistaa ihmisiä hyönteismyrkkyjen haitoista ja kertoa hyvistä tavoista hätistää mehiläiset ja kimalaiset sivummalle niitä tappamatta. Ötökkähotellit ovatkin nyt muodissa ja näitä vielä lisäämällä saamme pölyttäjämme lisääntymään ja pärjäämään talven yli.
Vantaan tulevan valtuuston tulee tehdä Vantaasta luontoystävällinen kunta. Luonto on meillä lainassa lapsiltamme, pidetään siitä hyvää huolta.