Mielipide: Mittavaa ratikkahanketta tulee harkita tarkkaan – vaikuttavat tekijät vielä monilta kohdin avoimia

Huolella tehty suunnittelu antaa hyvät eväät päättäjille tehdä lopullinen päätös hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta, kirjoittaja toteaa.

Vantaan Sanomissa (30.6.) uutisoitiin uusien valtuutettujen vaalikoneista poimittuja näkökantoja Vantaan ratikasta. Vastausten perusteella enemmistö 67 uudesta valtuutetusta vastustaa hankkeen toteuttamista.

Katso juttu tästä: Ratikalle kylmää kyytiä: enemmistö uusista valtuutetuista on ratikkasuunnitelmaa vastaan – "Raitiotie on hidas ja kallis sekä edustaa vanhentunutta teknologiaa"

Olen uudelle valtuustokaudelle valittu uusi valtuutettu ja vaalikonekyselyssä vastustin ratikkahanketta. En vastusta mitään hanketta pelkän vastustamisen vuoksi.

Ratikkahanke on niin suuren luokan investointi, että sitä tulee harkita tarkkaan ja lisäksi koen, että tällä hetkellä hankkeeseen vaikuttavat tekijät ovat vielä monilta kohdin avoimia.

On muistettava, että ratikkahankkeelle ei myönnetty EU-rahaa ja myös se, että yleiskaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Myös viimeaikaisten julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan budjetti ei tule pysymään suunnitellun mukaisena.

Kuntalaisten edun mukaista on, että heidän valitsemansa valtuutetut perehtyvät perusteellisesti ratikkahankkeeseen ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

On itsestään selvää, että suuret hankkeet vaativat usein vuosia kestävän suunnitteluvaiheen. Tätä on tehty myös Vantaan ratikkahankkeessa. Suunnittelu maksaa, mutta hyvin ja huolella tehty suunnittelu antaa hyvät eväät päättäjille tehdä lopullinen päätös hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta.

Lehden samassa numerossa oli Lukijan areenassa nimimerkki ”Hakunilalainen jo 30 vuotta” ottanut kantaa Hakunilan kehitykseen ratikan näkökulmasta.

Hakunilan naapurissa yli 40 vuotta asuneena voin todeta, että Hakunilan ja koko itäisen Vantaan kehitys on ollut monen tekijän summa. Itä-Vantaalla, johon myös Hakunila kuuluu, on ollut hyvin erilainen kehityshistoria läntiseen Vantaaseen verrattuna.

Itä-Vantaalla on ollut ja on edelleenkin paljon teollisuutta. Myös suuret keskusvarastot ja logistiikkakeskukset ovat itäisen Vantaan arkipäivää. Teollisten ja muun liike-elämän työpaikkojen myötä on syntynyt asuntotarvetta ja näin muun muassa Hakunilan asuinalue on vuosien saatossa kasvanut.

Kirjoittaja toteaa, että ”Hakunila ja sen kehittäminen maahanmuuttajien lähiönä ei kiinnosta päättäjiä”. Uskon kuitenkin, että vastuulliset päätöksentekijät pystyvät tarkastelemaan eri kaupunginosien kehittämistarpeita objektiivisesti ilman mitään vastakkainasettelua idän ja lännen välillä.

Toteutuupa ratikkahanke tai ei, Hakunilan asuinalue kerros- ja pientaloineen on asukkailleen tärkeä kotipaikka, olivatpa he sitten maahanmuuttajia tai kantasuomalaisia.

Vanhojen lähiöiden yleisilmeen kohentaminen on iso haaste Vantaalle. Tähän työhön tarvitaan rahaa, mutta myös asenneilmapiirin muutosta.

Katja Siniketo-Pietilä, KTM, kaupunginvaltuutettu (kok.)

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut