Tulisiko opettajille tai lastentarhanopettajille maksaa korkeampaa palkkaa, mikäli työympäristö ja oppilasaines ovat keskimääräistä vaativampaa?
Asian nosti keskusteluun Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar, joka kommentoi opettajien ”koulushoppailua” Helsingin Uutisille syyskuussa.
Kun opettajista on pulaa ja virkoja on auki, on uutta työpaikkaa hakevalla pätevällä opettajalla valinnanvaraa sen suhteen, mihin kouluun suunnata.
Se, että ”hyvien alueiden” kouluihin hakeudutaan töihin, ei yllätä.
Alueellinen eriytyminen näkyy voimakkaasti myös Vantaalla. Vantaan kasvatuksen ja oppimisen toimialan apulaiskaupunginjohtaja Katri Kalske arvioi haastattelussamme että tietyt Vantaan alueet saattavat houkutella opettajia vähemmän kuin toiset niiden ongelmien takia.
Hänen mukaansa eriytyminen ei kuitenkaan ole niin pitkällä, että tiettyjä kouluja varsinaisesti karsastettaisiin.
Vantaan kaupunki maksaa tällä hetkellä 150 euron suuruista pienpalkanlisää opettajille, jos maahanmuuttajia on päiväkodissa vähintään 70 prosenttia tai peruskoulussa 40 prosenttia lapsista.
Vieraskielisten määrä Vantaalla jatkaa kasvuaan. Kaupungin muuttovoitto tulee tällä hetkellä pelkästään vieraskielisistä.
Vantaan kaupunginjohtaja ja vantaalaiset valtuutetut pitivät kotoutumisen edellytyksenä paitsi kielitaitoa myös työpaikan saamista.
Kotoutumisen voi tietyllä tavalla ajatella alkavan myös kouluista. Jotta tämä onnistuu, on kaikissa kouluissa, mutta erityisesti sosioekonomisesti heikompien alueiden kouluissa oltava riittävästi resursseja. Opetus tulee voida toteuttaa laadukkaasti ja opettajien tulisi saada keskittyä opettamiseen.
Jos puitteet ja palkka ovat kunnossa, on henkilökunnan helpompi viihtyä työssään, eikä vihreämpää ruohoa tarvitse etsiä toisaalta.