Mielipide: Englanninkielistä perusopetusta ei pitäisi Vantaalla ainakaan laajentaa – Mitä nopeammin Suomeen muuttava törmää kielimuuriin, sitä paremmin hän motivoituu paikallisen kielen opiskeluun ja integroitumaan yhteiskuntaan

Kirjoittajan mukaan Suomen kansalliskielten vahva asema on yhdenvertaisuuden perusta.

Vantaan Sanomat uutisoi englanninkielisen perusopetuksen suosiosta ja kertoi muun muassa näin: ”Suomea käytetään koulussa vain vähän. Jos oppilaan kotikielenä ei ole suomi, sitä ei puhuta kavereiden kanssa eikä suomea tarvitse saadakseen palvelua, suomen kielen taidot voivat jäädä heikoiksi.”

Edellä esitetyn voisi ajatella todistavan englanninkielisen perusopetuksen haitallisuudesta niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta, mutta Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo teki päinvastaisen päätelmän.

Hän haikaili Suomeen lisää englanninkielistä perusopetusta, kunhan vain toisellakin asteella laajennettaisiin mahdollisuuksia opiskella englanniksi, jotta englanniksi peruskoulunsa käyneet eivät törmäisi jatko-opinnoissaan kielimuuriin.

Lue myös: Pääkirjoitus: Kansainväliseen opetukseen tulee satsata nykyistä enemmän

Jokaisessa yhteiskunnassa on jokin kieli, jonka osaamista edellytetään niin opinnoissa kuin työelämässäkin. Suomessa tämä kieli on englannin sijaan ollut perinteisesti suomi tai ruotsi. Suomalainen yhteiskunta on rakennettu sen oletuksen varaan, että äidinkielestään riippumatta jokainen Suomessa asuva joko osaa tai opettelee vähintään jommankumman kansalliskielen.

Näin kuuluukin olla. Mitä nopeammin Suomeen muuttava tai hänen lapsensa törmää kielimuuriin, sitä parempi. Kielimuuri motivoi opiskelemaan paikallisen kielen ja integroitumaan yhteiskuntaan.

Jos kielimuuriin eivät törmää englantia puhuvat maahanmuuttajat, siihen törmää suomenkielinen kantaväestö. Olemme valinnan edessä.

Edellytämmekö tänne muuttavilta ja varsinkin heidän parhaassa kielenomaksumisiässä olevilta lapsiltaan täkäläisen kielen omaksumista – vai tarjoammeko lapsille englanninkielisen koulupolun sillä seurauksella, että heidän siirtyessään työelämään myös suomenkielisiltä joudutaan yhä useammin vaatimaan erinomaista englannin taitoa, jotta työyhteisön sisäinen kommunikaatio toimisi?

Paitsi koko maamme kulttuuri-identiteetin kannalta, on myös yhteiskuntapoliittisesti merkittävä kysymys, kuka saa koulussa, työpaikalla, asiakaspalvelutilanteissa tai ystäväpiirissä puhua laajamittaisesti omaa kieltään. Kansalliskielten vahva asema on yhdenvertaisuuden perusta.

Vantaan englanninkielinen koulu Pakkalassa on perustettu vuonna 1992, jolloin englanti ei ollut koulumaailman ulkopuolellakaan yhtä voimallisesti läsnä kuin nykyään, eikä englanninkielinen opetus siten todennäköisesti heikentänyt yhtä merkittävästi sosiaalistumista ympäröivään yhteiskuntaan suomen kielen käyttäjänä.

Koska olosuhteet ovat muuttuneet, nyt olisi korkea aika pohtia koko englanninkielisen perusopetuksen lakkauttamista, eikä ainakaan pyrkiä laajentamaan mahdollisuutta siihen seurauksista välittämättä.

Jani Koskinen, kielitieteilijä (FM), tietokirjailija

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut