Mielipide | Hyvinvointialueet vaikuttavat jokaisen arkeen – aluevaalit kannattaa merkitä kalenteriin saman tien

Aluevaltuuston on pidettävä huolta siitä, että kansalaiset voivat vaikuttaa monipuolisesti hyvinvointialueen toimintaan , kirjoittaja toteaa.

Hyvinvointialueet ovat monella mittapuulla Suomen kaikkien aikojen suurin uudistus, joka koskee kansalaisille tärkeitä terveyden ja turvallisuuden palveluita. Tavoitteena on, että kaikki saavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen palveluita laadukkaasti ja yhdenvertaisesti.

Samalla kyse on julkisen hallinnon uudistuksesta, jossa Suomeen syntyy 21 uutta, kunnista ja valtiosta erillistä aluetta. Alueilla on itsehallinto eli ne päättävät itsenäisesti vastuullaan olevista palveluista.

Uudistuksessa kansalaisten vaikutusmahdollisuudet korostuvat ja lisääntyvät. Jokainen voi vaikuttaa hyvinvointialueisiin ja niiden palveluihin aluevaaleissa äänestämällä tai lähtemällä itse ehdolle.

Katso tämä: Aluevaalien äänestysprosentti jäämässä jopa alle 40:n – Perussuomalaisten kannattajat ja eteläsuomalaiset äänestävät keskimääräistä epätodennäköisemmin

Aiemmin sosiaali- ja terveyspalveluista ovat vastanneet kunnat. Nyt kansalaiset pääsevät valitsemaan suoraan, ketkä sote- ja pelastuspalveluista päättävät. Tähän saakka edustajat sairaanhoitopiirien päätöksentekoon ja kuntien sosiaali- ja terveyslautakuntiin on valinnut kunnanvaltuusto.

Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden ylin päättävä elin, aluevaltuusto. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella valtuustoon valitaan 69 valtuutettua. Valtuustot päättävät esimerkiksi perusterveydenhuollon, hammashoidon, mielenterveyspalveluiden, äitiys- ja lastenneuvolan, ikääntyneiden asumispalveluiden, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja pelastustoimen järjestämisestä.

Vastuu siirtyy alueille vuoden 2023 alussa.

Lisää aiheesta: Lähtö aluevaaleihin mietityttää vantaalaisia kansanedustajia – kaksi on varmasti ehdolla, näin he perustelevat päätöstään

Hyvinvointialueilla hoidetaan erittäin vastuullista tehtävää. Rahoitus tulee valtiolta, mutta alueet päättävät itse sen kohdentamisesta.

Päätökset koskevat isoja rahoja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen budjetti on vuoden 2022 tasossa tehdyn tämän hetken arvion mukaan 822 miljoonaa euroa. Tämä budjetti palvelee noin 274 000 asukkaan tarpeita. Kaikkien hyvinvointialueiden menot ovat arviolta 20,6 miljardia euroa.

Valtuustot päättävät siitä, missä sosiaali- ja terveyshuollon ja pelastustoimen palveluita tulevaisuudessa sijaitsee ja miten palvelut järjestetään. Niiden on linjattava esimerkiksi palveluverkosta, eli siitä, missä pelastuslaitos, neuvolat ja sosiaali- ja terveyskeskukset sijaitsevat ja voisivatko palvelut jatkossa olla eri alueiden välillä liikkuvia, kotiin tuotavia tai verkossa järjestettäviä.

Samalla on punnittava kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumista, jotta jokainen saa palvelunsa samoin perustein. Aluevaltuustot ottavat myös kantaa siihen, miten paljon ne järjestävät sosiaali- ja terveyspalveluita itse ja missä määrin ne hyödyntävät esimerkiksi yritysten tai järjestöjen tuottamia palveluita.

Sote-uudistus on iso mullistus paitsi kansalaisille myös kuntien ja sairaanhoitopiirien työntekijöille. Vantaalla ja Keravalla arviolta 4510 henkeä siirtyy hyvinvointialueen työntekijöiksi.

Osaavat työntekijät ovat laadukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluiden edellytys. Aluevaltuusto vastaa hyvästä henkilöstöpolitiikasta. On tärkeää linjata muun muassa siitä, millaista joustoa työelämässä on, miten työssä kehittymistä ja kouluttautumista edistetään ja miten johtamiseen panostetaan, jotta työ on mielekästä ja työssä jaksetaan.

Katso myös: Vantaan kuntapomot eivät lähde ehdokkaiksi aluevaaleihin – "Se olisi eettisesti kestämätöntä"

Hyvinvointialueet rakentuvat osallisuudella. Aluevaltuuston on pidettävä huolta siitä, että kansalaiset voivat vaikuttaa monipuolisesti hyvinvointialueen toimintaan.

Alueet voivat esimerkiksi järjestää keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukas- ja asiakasraateja, selvittää asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa sekä suunnitella ja kehittää palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa.

Lain mukaan hyvinvointialueille on asetettava myös hyvinvointialueen nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto sekä vammaisneuvosto, jotka huolehtivat näiden väestöryhmien vaikuttamismahdollisuuksista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakisääteisesti alueiden ja kuntien tehtävä, joten yhteistyötä hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan.

Ihan ensimmäiseksi kaikkien on kuitenkin kiinnostuttava Suomen ensimmäistä hyvinvointialuevaaleista. Ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23. tammikuuta ja se kannattaa merkata kalenteriin jo nyt.

Sirpa Paatero, kuntaministeri (sd.)

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut