Mielipide | Vantaa on lyhentänyt velkaansa, eikä ole enää velkaisin kaupunki – "Talouspolitiikan hölmöläiset löytyvät siis ihan jostain muualta"

Velkamäärämme on kuuden suurimman kaupungin alhaisimpia, kirjoittaja muistuttaa.

Vantaan taloudesta käydyssä julkisessa talouskeskustelussa on maalattu vääristyneitä mielikuvia ja esitetty perättömiä väitteitä. Toivon, että tämä perustuu ymmärtämättömyyteen.

Toivon myös, että valtuutetut osallistuvat kaupungin järjestämiin kuntalakia ja kuntataloutta avaaviin koulutuksiin. Sitä kautta oppii kuntatalouden toiminnan ja kuntien velvoitteet järjestää palvelut sekä hallinto.

Kuntien toiminta on vahvasti säänneltyä, perustuu lakeihin ja samalla asukkaiden osallistumis- sekä vaikuttamismahdollisuudet on turvattava. Sama koskee taloudenhoitoa. Talous on oltava tasapainossa neljän vuoden aikajänteellä. Niin on Vantaalla toimittu.

Vantaa on johdonmukaisella talouden tehostamistyöllä kyennyt vähentämään velkaansa yhteensä 220 miljoonalla eurolla kuuden viimeisen vuoden aikana, vaikka kaupunkiin on muuttanut 24 000 uutta asukasta.

Vantaa on hoitanut lakisääteisen velvoitteensa tasapainottaa talous eikä Vantaa ole enää velkaisin kaupunki.

Velkamäärämme on kuuden suurimman kaupungin alhaisimpia, myös konsernivelkamme on kuuden suurimman kaupungin alhaisimpia. Vantaan työpaikkakehitys on ollut aivan omaa luokkaansa. Kun talous on lähtenyt elpymään, Vantaalla näkyy sama kehitys.

Lainaa otetaan vuosittain sekä pitkäaikaisiin investointeihin että kassatilanteen niin vaatiessa väliaikaisesti käyttömenoihin. Kunnat joutuvat maksamaan tilillä seisovista varoista miinuskorkoa. Jos tilillä on rahaa, pankki ottaa siitä muhkean talletusmaksun itselleen. Tämän takia ei kannata pitää isoa kassaa ja tilapäisten kassavaihteluiden takia tarvitaan riittäviä lainanottovaltuuksia. Palkat on maksettava ajallaan ja hankintalaskut myös.

Luottolimiitti -tyyppisiä väliaikaislainoja ei tule sekoittaa pitkäaikaisen lainakannan eli velkaantumisen lisääntymiseen.

Vuoden 2022 talousarvion lisälainanottovaltuus on 63 miljoonaa. Se on siis enimmäismäärä, joka voidaan tarvittaessa ottaa lainaa. Valtuus on annettava etukäteen aina talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Viime vuosina pitkäaikaista lisälainaa ei ole tarvinnut tosiasiallisesti ottaa, päinvastoin velkaa on lyhennetty, kun verotulot ovat kehittyneet odotettua paremmin.

Väestönkasvun myötä on luonnollista, että lähitulevaisuudessa kokonaistaso lievästi kasvaa, asukaskohtainen velkamäärä säilyy maltillisena.

Kunnat rahoittavat toimintaansa kunnallisveroilla, yhteisö -ja kiinteistöveroilla, maksuilla ja valtionosuuksilla. Näiden lisäksi valtion verotuksen kautta maksetaan kunnille vuosittain valtionosuuksia peruspalvelujen hoitamiseen.

Vantaa rahoittaa pääosin menonsa itse, ei pelkin valtionosuuksin. Hallintomme on matala ja työ tehdään kunnassamme niukalla henkilöstöllä.

Vantaalla on fiksu talousjohto ja päättäjät asioita hoitamassa. Talouspolitiikan hölmöläiset löytyvät siis ihan jostain muualta.

Säde Tahvanainen kaupunginhallituksen 1. varapj. (sd.)

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut