Miesten masennus tulee tiedostaa ja huomioida nykyistä paremmin, kirjoittaja muistuttaa.
Me naiset ja koko yhteiskunta emme oikeastaan ajattele miesten masennushäiriötä ja mielenterveysongelmia juuri laisinkaan.
Mies on mies, ei se puhu, hänellä on kaikki hyvin.
Miehen masennus näyttäytyy usein poissaolevuutena, kränkkyisyytenä, auton rassailuna ja juopotteluna.
Hyvin helposti ajattelemme, että hän nyt vaan on tuollainen. Hän nyt vaan tykkää tehdä 12-tuntisia päiviä ja tuoda perheelle leivän pöytään.
Mies ei kovin helposti perheelleen tai tuttavilleen kerro, että häntä painaa jokin asia. Hän saattaa lähteä baariin ja kylillä vähän nahistella. Tai toisaalla hän haluaa vain nukkua.
Itse en koe omaavani mitään yhtä ainoaa ratkaisua tähän aiheeseen, haluan vain tuoda asian julki ja ääneen sanoa, että miehetkin voivat olla masentuneita.
Ei heidän tarvitse koko ajan olla vahvoja kuin kallio.
Miesten masennus tulee tiedostaa ja huomioida, miehen on ihan ok sanoa, että nyt en jaksa. Me kyllä ymmärrämme sen.
Hän itse ihmisenä hyötyy oman olon tulkinnasta ja siitä, että lähipiiri, lääkärit ja kanssakulkijat ovat läsnä, ovat tietoisia, että mies ei ole kone.
Anja Evans sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen (ps.)