Vantaa-Keravan hyvinvointialueella tulisi kaikille yli 50-vuotialle taata mahdollisuus elintapaohjaukseen, kirjoittaja ehdottaa.
Vantaalla on jo jonkin aikaa harjoitettu niin sanottua hyvinvointimentorointia. Lääkärit ja hoitajat ohjaavat elintaparemonttiin henkilöitä, jotka ovat vaarassa sairastua esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen.
Ohjauksessa painotetaan tuttuja asioita: liikuntaa, unen laadun parantamista ja terveellistä ruokavaliota.
Valmennettava hyötyy parempana vointina ja elinvuosina. Kaupunki ja jatkossa hyvinvointialue säästävät hoitokuluissa. Vaivojen ehkäisy ennalta säästää.
Tätä toimintaa pitää uudella hyvinvointialueella laajentaa.
Hyvätuloiset voivat itse palkata henkilökohtaisia valmentajia ohjaamaan aivan samoissa asioissa, erityisesti liikunnassa.
Pienituloisilla, esimerkiksi suurella joukolla Vantaan työttömiä, tätä mahdollisuutta ei ole.
Suuret ikäluokat siirtyvät nyt eläkkeelle. Aikanaan useimmat heistä tarvitsevat terveydenhuollon tai vanhustenhuollon palveluja. Mitä myöhemmin, sen parempi kaikille.
Ehdotan, että Vantaa-Keravan hyvinvointialueella kaikille yli 50-vuotialle taataan mahdollisuus elintapaohjaukseen.
Tämä voidaan toteuttaa paitsi nykyisten ja palkattavien uusien ohjaajien avulla myös yksityisen sektorin palveluseteleinä henkilökohtaisille valmentajille.
Moni ei nimittäin tarvitse kovin laajaa elintapojen uudistamista tai tarkkaa lääkärin tai hoitajan syynäämistä.
Jo kynnyksen madaltaminen kuntosalin laitteisiin tutustumiseksi riittää. Iän karttuessa lihasmassan kartuttaminen tai ylläpito tulee yhä tärkeämmäksi jo pelkästään kaatumisten välttämiseksi.
Esimerkiksi jo yhden lonkkamurtuman välttäminen voi säästää jopa kymmeniä tuhansia euroja, ja kukapa murtumia haluaa.
Kunnon säilyttäminen kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin ja tutkimusten mukaan hyvinkin iäkkäät hyötyvät lihasten treenaamisesta.
Jouni Vauhkonen aluevaaliehdokas (vihr.)