Sote-palvelujen kehittämisessä kannattaa ottaa oppia naapureiden toimivista ratkaisuista, kirjoittaja toteaa.
Suomessa on tutkittu kansalaisten viiden eri tuloluokan kuolleisuuden kehitystä vuosien 1993–2004 aikana. Kun Suomessa on noin 5,5 miljoonaa asukasta, on kussakin tuloluokassa runsaat miljoona asukasta.
Korkeimmat tulot omaavassa väestöluokassa kuolleisuus väheni kyseisellä ajalla noin yhdeksän prosenttia, kun taas alhaisimmat tulot omaavassa väestönosassa kuolleisuus lisääntyi kolme prosenttia. Väliin jäävissä kolmessa tuloluokassa kuolleisuus väheni 1–8 prosenttia.
Terveydenhuoltomme siis palvelee parhaiten tienaavia, maksukykyisiä kansalaisiamme tehokkaimmin ja samalla heikoimmin pärjäävien kansalaisten terveydentila on rapistunut. Rahalla on ollut merkitystä terveyttä ylläpidettäessä.
Ilmeisesti syynä on, että perusterveydenhoitomme on osittain epäonnistunut tehtävässään ja terveydellinen tasa-arvo ei ole toteutunut.
Sosiaali- ja terveysalan uudistuksella pyritään tasa-arvoisempaan ja kustannustehokkaampaan sosiaali- ja terveyshuoltoon. Eritasoisten resurssien omaavien kuntien rahoittamasta ja hoitamasta sotesta siirrytään valtion yhteisesti rahoittamaan ja valvomaan 21 hyvinvointialueeseen.
Ensi tammikuun vaaleissa valittavat aluevaltuustot pääsevät vuoden 2023 alusta kehittämään alueensa sote-palveluja väliaikaishallinnon työn pohjalta.
Sote-palvelujen kehittämisessä kannattaa ottaa oppia naapureiden toimivista ratkaisuista. Norjassa on siirrytty perhelääkärijärjestelmään, jossa lääkäri sai valita väestövastuunsa 500–2500 potilaan väliltä.
Siellä lääkärin palkka riippuu väestövastuun määrästä eli syntyy kannustin hoitaa potilaat mahdollisimman hyvin.
On laskettu, että Suomessa noin 200 miljoonan euron lisärahoituksella voitaisiin Suomeenkin luoda perhelääkärijärjestelmä.
Hyvin suoritetun kilpailutuksen avulla vastuulliset yksityiset terveysalan toimijat olisi mahdollista liittää yhteistyöhön julkisen terveydenhuollon kanssa.
Osmo Kähkönen Toimitusjohtaja (eläkk.) (sd.)