Vaaliareena | Ikäihmisten palveluiden moninaisuus on huomioitava

Kotihoidon asiakkaat ovat yhä vanhempia ja tarvitsevat yhä enemmän apua, kirjoittaja muistuttaa.

Iäkkäiden osuus Vantaa-Keravan hyvinvointialueella on toistaiseksi Uudenmaan pienintä. Vantaa ikääntyy kuitenkin nopeiten verrattuna muihin suuriin kuntiin. Vanhuspalveluja tarvitaan lähivuosikymmeninä selvästi nykyistä enemmän.

Kansallinen linjaus on, että iäkkäät ihmiset voisivat asua kotona ja saada sinne tarvitsemansa palvelut, myös ympärivuorokautisesti. Jotta laitoshoidosta voidaan luopua, on kotihoitoa ja palveluasumista kehitettävä vastaamaan iäkkäiden tarpeita.

Kotihoidon asiakkaat ovat yhä vanhempia ja tarvitsevat yhä enemmän apua. Myös muistisairaiden ikäihmisten määrä lisääntyy. Toimintakyvyn heikkenemisen takia iäkkäät ihmiset ovat haavoittuvia fyysisesti, psyykkisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti. Valitettavasti iäkkäiden kotona asumisen tukeminen painottuu tällä hetkellä hoitoon ja hoidollisuuteen.

Ikäihmisten palveluissa tulisi huomioida palvelutarpeiden moninaisuus. Heillä voi olla esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmia, joihin on niukasti palveluita tarjolla. Henkiset voimavarat heikkenevät sairauden, vamman tai toimintakyvyn alenemisen myötä.

Masennukseen voivat johtaa useat yksilölliset tapahtumat: leskeytyminen, muistivaikeudet, yksinäisyys tai muut vanhuuden muutokset.

Henkisen hyvinvoinnin tukemiseen tarvitaan myös sosiaalista tukea ja sosiaalityön asiantuntijuutta lääketieteellisen ja hoidollisen avun lisäksi. Väittely ”hoitajamitoituksen” tarpeellisuudesta ei johda mihinkään.

Uudistuksen tarkoitus on kehittää vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksesta ja silloin keskiöön tulee nostaa ikäihmisten palveluiden moniammatillisuus, asiakasturvallisuus ja sen varmistaminen.

Vantaan ja Keravan kehittämistyössä tavoitteena on tunnistaa nykyistä paremmin asiakkaiden kokonaishyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä ohjata asiakkaat ajoissa tarkoituksenmukaisen sosiaali- ja terveyspalvelun piiriin havaittujen riskien pohjalta.

Hyvinvointialueet voivat vaikuttaa ikääntyvien asukkaiden palvelutarpeisiin panostamalla hyvinvointia edistäviin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, kuntouttavien palvelujen kohdentamiseen niistä hyötyville sekä asuntojen ja asuinympäristön kehittämiseen.

Ikäihmiselle palvelut on tuotava hänen ympärilleen varhaisessa vaiheessa.

Yksin hyvinvointialue ei ikääntymisen haasteista selviä, vaan tarvitaan tiivistä yhteistyötä kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

Marjo Katajisto aluevaaliehdokas (vas.)

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut