Mielipide | Toimivaan ja kiinnostavaan kaupunginosaan tarvitaan muutakin kuin tornitaloja

Myyrmäessä ja Martinlaaksossa rakentajien, kaupungin ja asukkaiden toiveet ja tarpeet eivät aina kohtaa.

Kun matkustajat siirtyvät Suomen päälentokentällä junalle, opasteet ja mainoskyltit ohjaavat heidät Helsinkiin Pasilaan kauppakeskus Triplaan. Tässä havainnollistuu ketjun Kivistö–Martinlaakso–Myyrmäki–Pasila johtava keskus. Tämä nelikko muodostaa kokonaisuuden, jota ei ole Vantaalla kaikessa suunnittelussa otettu huomioon.

Kivistössä palvelut eivät järjestyneet suunnitellulla tavalla, koska yhteistyökumppanien liike-elämän ja Vantaan kaupungin tarpeiden välillä oli ristiriita.

Kun Kivistöön suunniteltiin palvelukeskus, jossa piti olla kauppaliikkeitä ja julkisia palveluja, ei otettu huomioon yhteistyökumppanien erilaisia motiiveja.

Kaupungin motiivina oli saada kivistöläisten palvelut kuntoon sitä mukaa kun Kivistöön muutti asukkaita, mutta liike-elämä jäi odottamaan. Se halusi seurata, mitä muutoksia nettikauppa vähittäismyynnille tarkoittaa, miten rakentuva Pasila ja sinne tuleva Tripla vaikuttaa kysyntään Kivistössä, mutta myös Martinlaaksossa ja Myyrmäessä.

Kun kahdella toimijalla, kaupungilla ja liike-elämällä, oli aikataulullisesti eri intressi, mutta yhteinen projekti, menivät suunnitelmat jäihin.

Samaan aikaan palvelujen määrä Martinlaaksossa ja Myyrmäessä jämähti paikalleen tai suorastaan väheni, vaikka asukasmäärä jatkoi kasvua. Tästä kokemuksesta on erityisesti kaupungin päättäjien otettava oppia.

Asumisen osalta kaikki vantaalaiset pitävät kehärataa järkevänä ja taloudellisesti mielekkäänä investointina. Asukkaat ovat myös hyväksyneet ajatuksen, että asuntojen rakentaminen keskittyy radan varteen. Ymmärrämme näin säästämämme luonnon arvon hyvinvoinnillemme.

Mutta sitä kaikki kaupunkilaiset eivät ymmärrä, että rakennetaan ylikorkeita rakennuksia, jotka varjostavat laajoja elinympäristöjä auringolta, eivätkä sitä, että jotkut talot ovat hyvin lähellä toisiaan. Näin on rakennettu muun muassa Martinlaaksossa.

Martinlaaksossa ei myöskään ymmärretä, että pilataan hyvin toimiva, viihtyisä omakotitaloalue rakentamalla aivan viereen neljätoistakerroksisia taloja. Miksi hävittää sellaista mikä toimii? Tällaisia suunnitelmia on radan varressa Vihertiellä.

Myyrmäen keskustaan rakennetaan korkeita taloja, joihin tulee pieniä asuntoja. Ilmeisesti uumoillaan, että kaksi tai useampilapsisia perheitä Myyrmäki asuinpaikkana ei tulevaisuudessa kiinnosta.

Talojen kivijalkaan piti tulla myymälöitä, mutta se lienee taloudellisesti mahdotonta. Tripla vetää ja Myyrmanni lisää vastavetona omien myymälöidensä määrää.

Kaupungin asukas- ja palvelutilojen rakentaminen Myyrmäen keskustaan on vaikeaa, koska keskeisimmät tontit ovat yksityisten hallussa, kuten purettaviksi suunniteltujen Isomyyrin ja Myyrinpuhoksen tontit.

Tässä kohtaa jälleen kaksi erilaista motiivia. Tontin omistajat haluavat saada mahdollisimman suuren rahalliseen hyödyn, kun taas kaupunki haluaa kaupunkilaisille hyvinvointia edistävät palvelut keskeiselle paikalle.

Joskus tuntuu tapahtuvan mittaamattomia vahinkoja syystä, että kaupungilla ei riitä resursseja hyvään suunnitteluun. On myös tärkeää kuunnella asukkaiden tarpeita.

Kuulemistilaisuuksien ei pidä olla vain lain määräämiä pakollisia tilaisuuksia, vaan paikkoja, joissa syntyy aito ja pohdiskeleva vuorovaikutus asukkaiden ja päättäjien välillä.

Jussi Särkelä kaupunginvaltuutettu (sd.)

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut