Kirjoittaja toivoo, että kaupunki kuulisi tarkemmalla korvalla talvipyöräilijöiden toiveita.
Nimimerkki Eeva L totesi osuvasti mielipidekirjoituksessaan (VS 18.12.) kevyenliikenteen väylien talvikunnossapidon vanhasta ongelmasta: lumi aurataan vasta, kun sitä on satanut tarpeeksi. Teille jätetty sohjo jäätyy sitten perunapelloksi.
Tietääkseni kaupunki on sopinut väyliä hoitavien yritysten kanssa tietyistä senttimääristä, milloin lumi poistetaan. Joskus takavuosina ajatus vielä toimi, kun pakkaslumi saattoi pysyä maassa pitkäänkin.
Nyt leudoiksi muuttuneitten kausien aikana lumet sulavat ja jäätyvät kymmeniä kertoja.
Kun väylillä liikkuvat lukemattomat pyöräilijät ja jalankulkijat, mössöytyy vähäkin lumi tuskastuttavaksi kulkea. Jäätyessään se on myös petollinen.
Ehdotankin kaupungin muuttavan väylienhoitosopimuksia niin, että vähäinenkin lumimäärä poistettaisiin välittömästi. Tärkeää tämä on varsinkin silloin, kun suojasäätä seuraa pakkaset.
Möykkeliköisillä väylillä myös hiekoitushiekan pito heikkenee. Pinnat muuttuvat arvaamattomiksi.
Sohjon poiston olettaisi myös vähentävän hiekan tarvetta. Nyt näkee liiankin usein, että juuri sataneen lumen päälle on levitetty pelkkä hiekka. Tulee väkisin mieleen vanhat hölmöläisvitsit.
Vantaa palkitsee vuoden pyöräilijöitä. Voisiko kaupunki kuunnella näitä asiansa tuntevia väylillä liikkujia siitä, mitä sujuvalta talvipyöräilyltä edellytetään.
Talvipyöräilijä