Kirjoittajan mukaan murtuneen jalan kanssa pääsee nopeasti hoitoon, murtuneen mielenterveyden kanssa ei.
Mielenterveyspotilaiden hoitoon pääsy on vaikeutunut korona-aikana. Palveluiden katastrofaalinen tilanne vaikuttaa suoraan myös sairastuneen perheisiin ja läheisiin, kun hoitoon pääsy ja vastuu hoidosta on kaatunut heidän harteilleen.
Perheenjäsenen tai muun läheisen psyykkinen sairaus kuormittaa. Kun sairastunut ei saa apua ajoissa, ympärivuorokautinen hoito- ja valvontavastuu on läheisillä.
Raskas elämäntilanne vaikuttaa voimakkaasti heidän hyvinvointiinsa: normaalioloissakin noin puolet (46%) mielenterveysomaisista on korkeassa riskissä uupua tai masentua itse. Määrä on suuri ja pitkittynyt, elämää ravistellut korona-aika on kärjistänyt tilannetta entisestään.
Arjen muutos on tuntunut erityisen voimakkaasti jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevien kuten psyykkisesti sairastuneiden ja heidän läheistensä keskuudessa. Psyykkisesti sairastuneet voivat yhä huonommin, kun apua ei ole riittävästi tarjolla. Kun mielenterveyspalvelut sakkaavat, monet sairastuneita kannattelevat läheiset ovat ajautuneet jaksamisensa äärirajoille tai sairastuneet jo itse.
Monille vaativassa läheistilanteessa eläville omasta jaksamisesta huolehtiminen oli jo aiemmin hankalaa, nyt lähes mahdotonta. Räjähdysmäisesti kasvanut hoitovaje ja huutava pula sote-ammattilaisista on johtanut siihen, että läheiset joutuvat huolehtimaan asioista, jotka kuuluvat ammattilaisille.
FinFamin omaiskyselyn (2021) mukaan jopa 71 prosenttia vastaajista koki, että heidän vastuunsa sairastuneen läheisen hoidosta on kasvanut.
Vaikka läheiset ovat tärkeä ja luonnollinen tukiverkko sairastuneelle, he eivät ole mielenterveystyön ammattilaisia. On kohtuutonta vaatia, että arjen pyörittämisen lisäksi joutuu ottamaan vastuun myös sairastuneen hoidosta. Valitettavasti tämä on arkipäivää monelle.
Kun henkilöllä murtuu jalka, hän pääsee nopeasti hoitoon. Mielenterveysongelman kanssa lääkäriin pääsy kestää tällä hetkellä kuukausia. Tilanne on kestämätön. Jokaiselle sairastuneelle tulee taata hoitokontakti, jossa myös omaisia kuullaan ja koko perhe huomioidaan.
Sote-palveluihin pitää saada lisää mielenterveysosaamista sekä osaamista vaativan läheistilanteen tunnistamisesta, tukemisesta ja ohjaamisesta läheisille suunnatun tuen kuten FinFamin toiminnan piiriin.
Jos emme pidä huolta myös mielenterveysomaisten jaksamisesta, hoidossa on sairastuneen lisäksi myös omainen.
Avun viivästyessä mielenterveysongelmat kasautuvat, kroonistuvat ja aiheuttavat inhimillistä kärsimystä monelle. Nopea ja helposti saatavilla oleva apu ennaltaehkäisee mielenterveyden häiriöiden pahentumista ja uusien ongelmien syntymistä.
Pia Hytönen, toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami