Keinot, joilla huolehdimme riittävästä työvoimasta uusilla hyvinvointialueillamme, ovat vielä aika lilla hakusessa, kirjoittaja toteaa.
Meitä varttuneita, ikääntyviä ja usein jo työhistoriamme tehneitä suomalaisia on entistä enemmän. Mutta missä ovat reippaat, työtä tekevät ja lähimmäisiä hoitavat nuoret kädet ja yhteisen työn tekijät?
Vaalikeskusteluissa on tullut selväksi, että meillä on 70 000 sosiaalialan koulutuksen saanutta, jotka eivät juuri nyt ole suoraan terveydenhoidon ja sosiaalityön palveluksessa. Tämä ei kuitenkaan ole ainut syy työvoimapulaamme, joka vaivaa meitä muillakin aloilla kuin hoivatyössä.
Monikaan ei muistuttanut aikanaan siitä, että 60- ja 70-luvun muuttoaalto ja noin puolen miljoonan suomalaisen siirtyminen Ruotsiin näkyy vuosikymmenten jälkeen väestörakenteessamme. Yli 600 000 aborttia ei ole vain eettinen kysymys, vaan tänään vaikutuksiltaan myös kansallinen kysymys.
Yksilöiden valinnanvapaus on eräänä osatekijänä ohjannut Suomessa varsin matalaan syntyvyyteen. Perheen perustaminen ja lapset jäävät helposti vuoden, kaksi ja useammankin liian myöhäisiksi elämänvaiheiksi.
Isien ja äitien asemaa on toki pyritty parantamaan matkan varrella monin eri keinoin, viimeksi eduskunnan päättämällä vanhempainvapaita koskevalla uudistuksella. Toimet olisivat voineet olla varhaisempia ja vaikuttavampia.
Keinot, joilla huolehdimme riittävästä työvoimasta uusilla hyvinvointialueillamme, ovat vielä aika lilla hakusessa. Tekijöitä ei löydetä muutamalla puheenvuorolla vaalitenteissä.
Silti juuri nyt ja tässä hetkessä on hyvä äänestää päätöksentekijöitä, jotka haluavat näitä haastavia asioita hoitaa. Vaalilistoilta jokaiselle varmaan löytyy sopiva ehdokas.
Jouko Jääskeläinen aluevaaliehdokas (kd.)