Olisiko mahdollista tiedottaa väylien kunnosta tai alueiden hoitotilanteesta niin kuin tiedotetaan muun muassa hiihtoladuista, kirjoittaja ehdottaa.
Arto Keiski vastasi (VS 6.1.) nimimerkki Talvipyöräilijän kirjoitukseen, jossa ehdotettiin pyöräväylien parempaa hoitoa.
Minun kirjoitukseeni, jossa kiitin renkaanpuhkojasoran vaihtamista tavalliseen hiekoitussoraan , hän vastasi, että nastarenkaitakin on saatavilla ja että ”tappajasepeli”-keskustelu on häntä hymyilyttänyt kun pistosuojattuja renkaitakin on ollut saatavilla jo vuosia kuin myös sisä- ja päällirenkaan väliin laitettavia pistosuojanauhoja.
Syy kiitoksiini oli muisto – onneksi muisto vain – tuosta teräväreunaisesta kalliomurskeesta, joka puhkaisi kevytliikenneväylällä sähköpyöräni pistosuojatun (kesä)renkaan kahdella peräkkäisellä ajokerralla, mikä sai minut siirtymään autojen sekaan.
Missään ja koskaan muualla tuollaista ei minulle ole tapahtunut, ei metsäpolullakaan. Tuskin jalankulkijakaan haluaisi satsata kalliisiin erikoiskenkiin vain välttääkseen tappajasoran aiheuttamat vauriot kengilleen.
Olen pyöräillyt pitkälti yli 70 vuotta, kesät talvet, kaikenlaiset kelit kokeneena. Hybridipyörässäni on talvella pistosuojatut nastarenkaat. Ajoin juuri Rajakylästä Peijaksen sairaalaan ja takaisin.
Junaradan länsipuolella Tapulikaupungista Peijakseen oli hyvin hoidetut, melko sileät pyöräväylät. Sen sijaan jostain syystä radan itäpuolella melkein koko kahden eri reitin matkalla oli inhottavat jäiset muhkurat.
Helsingin Somerikontien pyöräkaistalla, jota aiemmassa kirjoituksessani kiittelin, oli nyt paksu kerros autonrenkaista roiskunutta sohjoa.
Minä maksaisin kyllä mielelläni enemmän veroa, jos kevytliikenneväyliä voitaisiin vähän nopeammin hoitaa. Tai olisiko mahdollista edes jonkin verran tiedottaa väylien kunnosta tai alueiden hoitotilanteesta niin kuin tiedotetaan muun muassa hiihtoladuista?
Onhan pyöräily sentään halpaa, terveellistä, ympäristöystävällistä ja usein jopa hauskaa!
Seppo Virtanen