Riittämätön tuki ja ennakkoluulot estävät mielenterveyden häiriöihin sairastuneita siirtymästä etuuksien saajista verojen maksajiksi, kirjoittajat toteavat.
Vakaviin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden palvelut ovat valtavia menoeriä sekä hoidon että työllisyyspalveluiden budjeteissa tuottamatta kuitenkaan toivottua tulosta. Yhteiskunta menettää lisäksi huomattavasti tuloja, kun työhön haluavat ja työhön pystyvät jätetään työelämän ulkopuolelle.
Aluevaalien teemana on laajasti erilaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäytyminen. On aika kiinnittää katse laajemmin rakenteellisiin innovointeihin palveluiden järjestämisestä.
Valtaosa vakaviin mielenterveyden häiriöihin sairastuneista henkilöistä sekä haluaa että pystyy työhön. Tästä huolimatta vain murto-osa pääsee töihin. Riittämätön tuki ja ennakkoluulot estävät siirtymistä etuuksien saajasta veron maksajaksi. Kansainvälisesti on näyttöä siitä, miten palveluita ja rakenteita tulisi uudistaa, mutta nämä käytänteet eivät ole Suomessa vielä laajassa käytössä.
IPS-työhönvalmennuksessa yhdistetään vakavasti mielenterveydenhäiriöihin sairastuneiden ja työttömien palvelut kokonaisvaltaisella otteella. Valmennuksessa ajattelutapaa käännetään siihen, että psykiatrinen hoito ei rajoitu vain poliklinikoille vaan koko ihmisen arkielämään.
Työhönvalmennuksessa myös nähdään, että pelkkä työn tarjoaminen ei riitä, vaan ihminen tarvitsee tukea töissä ja sen ulkopuolella.
Kyse on siis Suomen mittakaavassa aivan uudenlaisesta ajattelutavasta. IPS-työhönvalmennuksen tulokset ovat erittäin innostavia. Hankkeessa olemme työllistäneet jo kolmasosan vaikeasti psyykkisesti sairaista asiakkaistamme.
IPS-työhönvalmennusta tulee olla laajasti saatavissa hyvinvointialueilla, sillä oikeanlaisen tuen tarjoaminen on yksilön, työnantajien ja yhteiskunnan etu!
Essi Rovamo sosiaalityön kehittäjä HUS Psykiatria kansallisen IPS-projektiryhmän jäsen Tove Lassenius projektipäällikkö IPS-Sijoita ja valmenna – kehittämishanke HUS Psykiatria kansallisen IPS-projektiryhmän jäsen