Pula hoitajista sekä muista sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä on noussut Vantaallakin yhdeksi aluevaalien teemaksi. Ilmiö ei toki ole vain vantaalainen, vaan koskee koko Suomea.
Helsingin Sanomat kertoi viikonloppuna yksityisen yrityksen maksavan 12 500 euroa hoitajille, jotka tulevat töihin Sallassa sijaitsevaan hoivakoteihin. Myös moni muu kunta ja kuntayhtymä etenkin syrjäseuduilla yrittää houkutella hoitajia töihin rahallisilla bonuksilla.
Palkankorotukset ja erilaiset kannustinpalkkiot ovat varmasti yksi pätevä keino houkutella ihmisiä pysymään töissään ja hakemaan uusia paikkoja.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palkkaharmonisaatio on vielä alkutekijöissään, mutta suuntaviivat ovat toki selvillä. Samasta työstä on maksettava sama palkka, joten monen Vantaalla työskentelevän soteammattilaisen palkka tullee lähivuosina asteittain nousemaan.
Tutkimusten mukaan palkka lisää tyytyväisyyttä työhön ainakin hetkellisesti. Muutakin toki tarvitaan.
Työssä jaksamista ja tyytyväisyyttä omaan työhön edesauttavat paitsi oikealla tasolla oleva työmäärä, myös hyvä johtaminen, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja työelämän joustavuus.
Nämä ovat asioita, joihin jokaisessa työpaikassa, myös sotealalla, tulisi kiinnittää huomiota entistä enemmän. Tuleeko työyhteisö ja tiimi kuulluksi, kun uudistuksia suunnitellaan? Minkälaiset vaikutusmahdollisuudet ihmisillä on työssään esimerkiksi sosiaalityöntekijöinä, kotihoidon työntekijöinä tai sairaanhoitajina?
Työelämän joustavuutta, toisten kuuntelemista ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan työnkuvaan ja työoloihin tarvitaan työpaikalle kuin työpaikalle entistä enemmän.
Nämä vaikuttavat myös työntekijän sitoutumiseen ja varmasti myös työntekijöiden saatavuuteen.