Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Pientaloja tarvitaan Vantaalle enemmän – otetaan mallia Kartanonkoskesta ja tehdään vieläkin parempaa

Viime vuosikymmenten onnistunein pientaloalue on Kartanonkoskella, joka on monelle tuttu Risto Räppääjä -elokuvista, kirjoittaja toteaa.

Viime vuosina Vantaalla on panostettu rajusti radanvarsien ja aluekeskusten kerrostalojen rakentamiseen. Suuntaus on yksipuolistanut vantaalaista asuinrakennuskantaa. Kerrostaloihinkin olisi pitänyt ujuttaa enemmän perheasuntoja.

Pientaloja on rakennettu ällistyttävän vähän. Kaupungin omistamat tontit ovat usein viheralueilla. Tontit pitäisi löytyä muualta.

Hävisimme kaupunkivaltuustossa äänestyksen Linnaisten osalta. Rakennettava alue on Hämevaaran ja Linnaisten välissä oleva viherväylä, joka liittyy Leppävaaran urheilupuiston ulkoilumaastoihin.

Paraikaa suunnitellaan Ylästön Smedsin kaavoittamista omakotitaloille. Smedsin metsä rajoittuu Silvolan tekojärveen ja Vantaanjokeen. Smedsin metsä on osa Pitkäkosken ulkoilualuetta ja liittyy oleellisesti Helsingin Keskuspuistoon.

Myös Pähkinärinteen Lammaslammen länsireunalle kaavaillaan omakotialuetta. Lammaslampi siihen kytkeytyvine viheralueineen on Länsi-Vantaan helmi. Alueella risteilee upeita ulkoilureittejä ja siellä on myös hieno viljelyalue kaupunkilaisille.

Sekä Smedsin metsä että Lammaslammen reuna on säilytettävä sellaisinaan.

Variston komeat, mutta ikävä kyllä homeiset, luhtitalot purettiin. Nyt irvistävään aukkoon Vantaan omistava vuokra-asuntoyhtiö VAV suunnittelee keskellä pientaloaluetta kerrostaloja. Hanke on ehdottomasti torpattava, koska kaupunginvaltuuston tekemä linjaus on, ettei pientaloalueille rakenneta kerrostaloja.

Hiekkaharjun aseman itäpuolella Koivukylään päin on valtaisa peltoaukea aina Hakkilan sorarinteille saakka. Alue on saavutettavuudeltaan Suomen parasta neitseellistä pientalorakentamiseen soveltuvaa maata. Ei ole mitään järkeä, että keskellä kasvavaa kaupunkia on noin laajoja peltomaita.

Aivan radanvieressä on golfkenttä, joka rajoittuu Rekolanpuroon ja Harakkasaari-nimiseen peltosaarekkeeseen. Rakennuttaisin golfkentän uudelleen Keravanjoen itäpuolelle. Radanvarteen mahtuu kerrostaloja.

Viime vuosikymmenten onnistunein pientaloalue on Kartanonkoskella, joka on monelle tuttu Risto Räppääjä -elokuvista. Kartanonkoski on hyvin viehättävä seutua, kun hiljalleen puut ovat tavoittaneet talojen korkeuden.

Vantaa ei vedä asukkaikseen hyviä veronmaksajia kuten naapurikaupunki Espoo tekee. Kartanonkoski on vetovoimainen. Kartanonkoski mahtuu asukkaittensa veronmaksukyvyn perusteella pääkaupunkiseudun kympin sakkiin. Kasvava Vantaa tarvitsee myös hyviä veronmaksajia.

Vantaalta on vaikea löytää pientalorakentamiseen soveltuvia tontteja, mutta kyllä kaupungilla keinonsa on tonttimaan saamiseksi. Yksi vähän käytetty keino on niinkin yksinkertainen kuin maan ostaminen.

Jos tiedetään, että Kartanonkoski on vetovoimainen alue, suunnitellaan Vantaalle Kartsiakin laadukkaampia asuinalueita.

Kai-Ari Lundell kaupunginvaltuutettu (ps.) kaupunginhallituksen jäsen