Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Suomen on palattava rauhantahtoiseen puolueettomuuspolitiikkaan – isäntämaasopimus Naton kanssa tulisi irtisanoa

Tällä hetkellä Suomen mediassa on menossa valtaisa kampanja pelon lietsomiseksi, kirjoittaja toteaa.

Valtioneuvoston annettua Puolustusvoimille valtuudet F-35 hankintasopimukseen, on kenraalien Nato-kiima vallannut myös median.

Uutisotsikko toisensa jälkeen kirkuu Nato-optiota ja sen käyttämisen mahdollisuutta johtavien poliitikkojen suulla, vaikka puolustusvaliokunnan puheenjohtaja on todennut Suomen turvallisuustilanteen olevan vakaa.

Asevaraiseen puolustukseen ripustautuminen on pyyhkimässä pois Suomen puolueettomuuspolitiikkaan perustuvan maineen kansainvälisenä toimijana. Etupiireihin kuulumattoman Suomen rehentely Nato-optiolla ei ole omiaan ylläpitämään hyviä naapuruussuhteita Venäjään.

Tällä hetkellä Suomen mediassa on menossa valtaisa kampanja pelonlietsomiseksi. Realististen uhkakuvien rauhallinen arviointi on puolustuspoliittisia linjauksia tehtäessä paikallaan, mutta pelottelulla Nato-kantojen muuttamiseksi voi kuitenkin olla se vaarallinen seuraus, että tehdään kohtalokkaita virheitä joihin ei ole varaa.

Suomen puolustusvoimat ottaa osaa kymmeniin kansainvälisiin sotaharjoituksiin tänä vuonna. Vuoden 2022 hyväksytty suunnitelma sisältää 62 harjoitustapahtumaa, joiden kustannukset ovat noin 7,2 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä valmistaudutaan suureen Cold Response 22 -sotaharjoitukseen. Maalis-huhtikuussa noin 35 000 sotilasta harjoittelee Norjassa erityisesti Naton nopean toiminnan joukkojen liikkumista ja siirtymisiä sekä toimintaa arktisissa oloissa. Kyseessä on Naton suurin harjoitus napapiirillä sitten 1980-luvun.

Cold Response 22:ssa on mukana yhteensä 20 Nato-maata ja Naton kumppania. Suomi ottaa osaa harjoitukseen tilanteessa, jossa pitäisi päinvastoin pyrkiä lieventämään jännitystä.

Eduskunnalle hävittäjähankinnan kustannuksista ja sen turvallisuuspoliittisista vaikutuksista annetun harhaanjohtavan tiedon vuoksi myös hävittäjäkauppa on arvioitava uudelleen. Myös maavoimien vähintään kahden miljardin hankinnan valmistelu tulee pysäyttää.

Marinin hallitusohjelman maininta Suomesta sotilasliittoon kuulumattomana maana on palautettava turvallisuusajattelun keskiöön.

Militarismin ja asevarustelun kiihdyttämisen sijaan tarvitaan pysyttäytymistä suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella, rauhanpolitiikkaa, ympäristötekoja ja ihmisten arjen tarpeiden turvaamista. Suomen on palattava rauhantahtoiseen puolueettomuuspolitiikkaan, irtisanottava isäntämaasopimus Naton kanssa ja liityttävä ydinaseet kieltävään YK:n sopimukseen.

Jiri Mäntysalo