Vantaan väestönkasvu oli viime vuonna matalammalla tasolla kuin vuosikausiin, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot. Asukkaita tuli vajaa 2 000 lisää eli miltei 1 500 vähemmän kuin vuonna 2020.
Muuttoliike pysyi positiivisena Helsingistä ja ulkomailta muuttavien ansiosta, mutta kasvu hidastui selvästi. Tämä selittyy kuntien välisellä muuttoliikkeellä, josta Vantaa koki muuttotappiota 1 400 henkeä eli enemmän kuin koskaan (VS 23.2.).
Vantaalle muuttavien määrä laski miltei 600 hengellä, ja samalla Vantaalta poismuuttavien määrä lisääntyi selvästi. Väkeä muutti pois etenkin pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Muuttotappio kasvoi ennätyssuureksi, 2 000 henkeen.
Vantaan muuttotappioiden syitä ei ole tutkittu tarkemmin, mutta yleistyneillä etätöillä ja asuntomarkkinoilla lienee asiassa osansa.
Entistä useampi näyttää kaipaavan lisää tilaa ja rauhallisempaa asuinpaikkaa. Kun töitä voi tehdä kotona, houkutus kehyskuntiin muutosta kasvaa. Myös kallistuneilla asuntojen hinnoilla lienee vaikutusta: naapurikunnista voi saada isomman asunnon halvemmalla hinnalla.
Vantaan asumisasioiden päällikkö Elisa Ranta arvioi, että muuttotappiota voi selittää sekin, että viime vuosina Vantaalle on rakennettu etupäässä kerrostaloja, joiden asunnoista iso osa on pieniä. Vantaan strategia- ja tutkimuspäällikkö Vesa Kokkonen huomauttaa, että juuri isoja asuntoja tarvitsevia lapsiperheitä on hakeutunut paljon kehyskuntiin. Hän puhuu Nurmijärvi-ilmiön paluusta.
Tuoreessa valtuustostrategiassa nostetaan esiin pientalojen rakentamisen edistäminen. Onkin toivottavaa, että Vantaalle rakennetaan monipuolisemmin asuntoja, myös perheasuntoja, jotta kaupunki säilyy elinvoimaisena.
Vaikka väestönkasvu on hidastunut, Vantaan asukasluvun ennustetaan kasvavan lähivuosina etenkin maahanmuuton ansiosta. Väkiluvun ennakoidaan nousevan keskimäärin 1,8 prosenttia seuraavana vuosikymmenenä. Asuntorakentamisen myötä asukkaita muuttanee eniten Kivistön, Myyrmäen, Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueille.