Kirjoittaja ottaa kantaa varhaiskasvatuksen resursseihin ja palkkaukseen.
Liittyen kommentointina yleisönosastokirjoitukseen ”Maahanmuuttopolitiikasta lisälasku vantaalaisille veronmaksajille” (Lukijan areena 5.–6.3.).
Aika erikoinen sävy kirjoituksessa vedota veronmaksajiin maahanmuuttajien kustannuksella.
Varhaiskasvatuksen piirissä on tällä hetkellä pääosin Suomessa syntyneitten kotitaustaltaan muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä lapsia. Mukaan mahtuu myös äskettäin ja aiemminkin Suomeen sodan jaloista ja muista syistä tulleita perheitä.
Huomioni kiinnitti, että varhaiskasvatushenkilöstölle kaavaillaan rekrytointilisiä (150 euroa kuukaudessa) niihin päiväkoteihin, missä ennen on ollut yli 70 prosenttia muita kuin niin sanottua kotimaista taustaa olevia lapsia. Nyt rekrytointilisä aiotaan maksaa, jos määrä on yli 50 prosenttia.
Käsittääkseni henkilöstön mitoituksissa on myös otettava huomioon henkilöstön tarve. Eikö se sitten olisi kaikkien lasten etu, myös kotimaista taustaa olevien, kun henkilöstö ehtii toivon mukaan yksilökohtaisesti lapsen edun mukaisesti paneutumaan, kun palkkaus ja henkilöstöresurssit ovat kunnossa.
Tavallisena vantaalaisena veronmaksajana kyseenalaistan myös ihmisryhmien eriarvoistamisia niin sanottuihin ”hyviksiin” ja ”pahiksiin” taustojensa takia. Heistä on kuitenkin kasvamassa tulevaisuuden suomalaisia sukupolvia.
Varhaiskasvatuksen panos on tällöin varhaisen puuttumisen lisäksi erittäin oleellinen osio yhteiskunnan kannalta.
Merja Räsänen