Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Mielipide | Nettiäänestäminen ei yksin paranna demokratiavajetta

Useimmissa nettiäänestyskokeiluissa äänestysprosentti ei ole noussut tavanomaisesta, kirjoittaja toteaa.

Tuukka Saimen nosti mielipidekirjoituksessaan (VS 16.2.) esiin nettiäänestämisen ratkaisuna nykyiseen demokratiavajeeseen ja yhä laskevaan äänestysprosenttiin.

Netissä äänestämistä on toki kokeiltu Suomessa useita kertoja. Kuntavaaleissa 2008 sähköistä äänestystä kokeilivat Vihti, Karkkila ja Kauniainen, mutta homma meni pieleen huonon käytettävyyssuunnittelun takia ja KHO määräsi nämä vaalit uusittaviksi.

Allianssin nuorisovaalit 2011 toteutettiin jo ilman virheitä ja onnistuneesti netissä, yhtenä syynä Viron äänestysjärjestelmän kehittäjän Tarvi Martensin konsultaatioapu. Tuusulan nuorisovaltuustovaaleissa 2013 toteutettiin myös nettivaalit.

Kysymys siis siitä, vaikuttaako netissä äänestäminen äänestysprosentin kasvuun, kuten Saimen oletti, ei ole lainkaan yksiselitteinen.

Useimmissa nettiäänestyskokeiluissa äänestysprosentti ei ole noussut tavanomaisesta. Saimen viittasi Viron esimerkkiin. Virossa on toteutettu sekä parlamentti- että kuntavaalit myös sähköisesti perinteisen äänestämisen rinnalla. Nuorten äänestysprosentin kasvuun tämä ei kuitenkaan ole Virossa vaikuttanut.

Viron parlamenttivaaleissa vuonna 2006, jolloin äänestäminen netin kautta oli ensi kertaa mahdollista, äänesti sähköisesti vain 1,2 prosenttia äänioikeutetuista, myös nuorista. Viron kuntavaaleissa 2017 noin 17 prosenttia äänesti sähköisesti. Näissä vaaleissa 16-vuotiaat virolaiset saivat äänestää ensi kertaa. Kuitenkin näistä nuorista vain noin kahdeksan prosenttia äänesti sähköisesti.

Demokratiassa on aina kyse yhteisten asioiden hoidosta, ja siitä tunnenko kuuluvani johonkin yhteisöön, jonka asioita haluan edistää ja hoitaa. Monilla nuorilla lähin yhteisö on koulu – missä ei juurikaan ole mahdollisuutta osallistua kouluyhteisön asioiden hoitoon. Kunta tuntuu jo kaukaiselta yhteisöltä, Suomesta tai Euroopan Unionin yhteisöistä puhumattakaan.

Onneksi Vantaa pyrkii edistämään osallisuutta, luomaan yhteisöllisyyttä sekä kehittämään osallistuvaa budjetointia ja uusia digitaalisia aluedemokratiamalleja, mitkä ovat omiaan madaltamaan osallistumisen kynnystä sekä luomaan alueyhteisöllisyyttä. Kaupunginvaltuusto käsittelee pian Vantaan uutta osallisuusohjelmaa Osallistuva Vantaa 2022–2025.

Nettiäänestäminen ei yksin paranna demokratiavajetta, mutta siitä huolimatta oikeusministeriön demokratiayksikön kannattaisi ehkä perustaa työryhmä, joka arvioi ja päivittää uudelleen Suomen näkemyksen nettietä-äänestämisen mahdollisuudesta, etenkin kun digiteknologia, tietoturva, tunnistautumiset ja salausjärjestelmät ovat - kuten Saimen kirjoituksessaan mainitsee - monin askelin kehittyneet.

Ari Tammi päätoimittaja www.korsonkylaneuvosto.fi