Mielipide | Osa maahanmuuttajaäideistä pelkää turvautua lastensuojelun apuun – kielitaidon ja luottamuksen puute luo uhan väärinymmärretyksi tulemisesta

Lastensuojelun henkilöstölle tulee turvata riittävä kulttuurien tuntemus sekä sen osana uskontotietoisuus, kirjoittajat ehdottavat.

On vahvoja viitteitä selvitysten, tutkimusten ja asiakaskokemusten perusteella, että maahanmuuttajien ja romanien lapset otetaan huostaan muita lapsia herkemmin.

Osa maahanmuuttajaäideistä pelkää asioida lastensuojelussa. Tämä palaute nousi haastattelemiltamme noin 20 henkilöiltä. Saimme myös palautteen, että tästä ei ole viisasta kirjoittaa lehteen. Mielestämme yhteiskuntamme on kuitenkin niin avoin ja keskusteleva, että tästä pitää tehdä julkinen.

Rajuimmassa kuulemassamme esimerkissä äiti ei mennyt katsomaan keskosena syntynyttä lastaan sairaalaan, koska luuli tarvitsevansa siihen erityisen luvan, eikä hän tiennyt, mistä luvan voi saada. Hoitajat vuorostaan ihmettelivät, miksi äiti ei tule katsomaan lastaan. Syynä oli äidin kielitaidon ja luottamuksen puute.

Silti tästä jäänee merkintä lastensuojeluviranomaisten asiakirjoihin. Se ei rohkaise äitiä hakeutumaan lastensuojelun avun piiriin, jos hänelle tulisi siihen tarve.

Romanilasten huostaanottoherkkyyteen on kiinnittänyt huomiota jopa Euroopan neuvoston syrjinnän vastainen komitea. Suomessa on tehty selvityksiä, jotka maahanmuuttajien osalta ovat saman suuntaisia.

Maahanmuuttajavanhempien arkikokemuksessa epäluottamus lastensuojeluviranomaisia kohtaan on yleistä. Yksinomaan kokemuksen yleisyys velvoittaa meidät kiinnittämään tähän huomiota. On ristiriitaista, kun yhteisöllisen kulttuurin lapset joutuvat useammin huostaan otetuiksi kuin yksilöllisyyttä korostavan kulttuurin lapset.

Eräissä maahanmuuttajaryhmissä täällä pidempään asuneet varoittavat tänne myöhemmin saapuneita puhumasta avoimesti neuvolassa ja lastensuojelussa sekä muussa sosiaali- ja terveystoimessa.

Neuvojen mukaan avun pyytämisessä tulee olla tarkka. On vältettävä tiettyjä sanoja kuten esimerkiksi sharia (imaamin siunaus) tai jihad (sisäinen kilvoittelu), koska ne laukaisevat herkästi työntekijöissä negatiivisia reaktioita. Myös tapakulttuureissa on eroja, joita ei aina osata ottaa huomioon.

Maahanmuuttajien kokemusten mukaan heistä on sosiaali- ja terveystoimessa puutteellista ja vääränlaista tietoa. Ei myöskään ymmärretä kielitaidon puutteesta syntyviä asiointiongelmia. Jo pitkään Suomessa asunut ”täydellistä” suomea puhuva maahanmuuttaja hallitsee keskimäärin vain noin 15 000 sanaa, kun keskiverto äidinkielenään suomea puhuva hallitsee 40 000 sanaa. Ero on suuri ja sillä voi olla asiointitilanteissa negatiivinen merkitys.

Yksikään haastattelemamme henkilö ei ajatellut, että lastensuojelun henkilökunta olisi tarkoittanut pahaa, mutta työntekijöillä on suuri valta muuttaa heidän elämänsä pahaksi. Kyse ei ole ammatillisesta osaamattomuudesta, vaan siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatavat eivät ole kehittyneet monikulttuurisen yhteiskunnan vaatimuksia vastaaviksi.

Lapsen huostaanotto on aina rankka päätös. Erityisen kohtalokas se saattaa olla silloin, kun lapsi ei kuulu valtaväestöön. Toisenlaisesta kulttuurista tullut lapsi joutuu huostaanotossa erilleen omasta kulttuuristaan ja uskonnollisesta viiteryhmästään. Tässä liikutaan jo ihmisoikeussopimusten rajapinnassa.

Myös vanhempiin lapsen huostaanotto jättää henkisesti pysyvät jäljet, olleti, jos he eivät pidä tapahtunutta ymmärrettävänä ja saa tilanteessa oikeanlaista tukea.

Sosiaali- ja terveystoimen, mukaan lukien lastensuojelun henkilöstölle tulee turvata riittävä kulttuurien tuntemus sekä sen osana uskontotietoisuus. Eri kulttuureista saapuneita ihmisiä olisi motivoitava kouluttautumaan nykyistä enemmän sosiaali- ja hoitoaloille.

Myös sijaisperheitä tulisi olla kaikista yleisimmistä kulttuureista. Huostaan otetuille lapsille tulee turvata heidän oma kulttuuripiirinsä. Ei kait kenenkään mieleen tule sijoittaa esimerkiksi lestadiolaisperheen lasta ateistiperheeseen. Noudatetaan samaa sääntöä maahanmuuttajaperheisiin.

Naima El-Issaoui, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Jussi Särkelä, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut