Kunta-alan työntekijöiden laaja lakko näkyi tällä viikolla monella tavalla vantaalaisten arjessa.
Esimerkiksi valtaosa opettajista ja varhaiskasvatuksen ammattilaisista oli lakossa, ja suuri osa kouluista sekä päiväkodeista pysyi kiinni.
Monella vanhemmalla sympatiat olivat lakossa olevien puolella. Ei silti käy kiistäminen, etteikö oman jälkikasvun ”lakkovahtina” oleminen olisi aiheuttanut aikamoisia järjestelyjä yhdessä jos toisessakin perheessä.
Lakkoilevien viesti tuli selväksi. Sitä, että koulutettu ammattilainen huolehtii joka arkipäivä lapsestasi niin koulussa kuin päiväkodissa, ei kannata pitää itsestäänselvyytenä.
houkuttelevaa ja inhimillistä?
Lakon yhteydessä kysymykset palkasta ja sen suuruudesta nousevat luonnollisesti esiin.
Esimerkiksi opettajan työnkuva on vuosien saatossa muuttunut merkittävästi. Moni kokee, etteivät palkka ja työn vaativuus kohtaa.
Kohtuullinen ja oikeudenmukainen palkka on alalla kuin alalla yksi keskeinen työn houkuttelevuuteen vaikuttava tekijä. Työn viihtyvyyteen ja motivaatioon vaikuttaa silti moni muukin seikka.
Johtaminen, työn joustamattomuus ja liian kova työnkuormitus näkyvät niin sairaanhoitajan, lähihoitajan kuin varhaiskasvatuksen ammattilaisten työssä.
Miksi epäkohtiin on niin vaikea puuttua ja kääntää kurssia parempaan suuntaan?
Pula pätevistä työntekijöistä ja sijaisista ylläpitää jatkuvaa kiirettä.
Virkamiehet ja asiantuntijat nostavat julkisessa keskustelussa yleensä esiin aloituspaikkojen lisäämisen. Se ei kuitenkaan yksinomaan auta, jos nuoret eivät koe alaa kiinnostavana.
Työuraansa aloittelevat nykynuoret eivät tyydy huonoon johtamiseen, jatkuvaan kiireeseen ja liian pieneen palkkaan, eikä ole syytäkään tyytyä.
Työnantajilla on peiliin katsomisen paikka. Miten tehdä työstä houkuttelevaa, inhimillistä, kohtuullista ja sellaista, että palkalla pystyy esimerkiksi pääkaupunkiseudulla elämään?