Korkeat asiakasmaksut hidastavat pienituloisten ihmisten hakeutumista palveluiden piiriin, toteaa kirjoittaja.
Hyvinvointialueiden, kuntien ja sairaanhoitopiirien on syytä periä nykyistä alempia sote-palveluiden asiakasmaksuja. Se on taloudellisesti ja inhimillisesti järkevää. Se muun muassa kaventaa terveyseroja ja vähentää eriarvoisuutta.
Julkisen sektorin pitää myös luopua yksityisten perintäyhtiöiden käyttämisestä. Pitkän päälle on syytä luopua asiakasmaksuista ja siirtyä veroilla rahoitettaviin terveyspalveluihin. Kyse on yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta.
Laissa säädetään vain asiakasmaksujen enimmäissuuruudet. Hyvinvointialue, sairaanhoitopiiri tai kunta voi halutessaan periä laissa säädettyä alhaisempia asiakasmaksuja tai luopua niiden perimisestä kokonaan. Jatkuvat asiakasmaksujen korotukset ovat johtaneet terveyserojen ja eriarvoisuuden kasvuun.
Korkeat asiakasmaksut ovat pienituloisille todellinen este palveluiden piiriin hakeutumiselle. Korkeat asiakasmaksut ovat suuri taakka etenkin paljon palveluita tarvitseville pienituloisille ihmisille. Ja mitä myöhemmin palveluiden piiriin hakeutuu, sitä vaikeampaa ongelman hoitaminen on, ja sitä enemmän hoitaminen maksaa.
Laitos- ja kotihoidon maksuja pitäisi yhdenmukaistaa ja alentaa. Maksut eivät saisi olla niin korkeita, eivätkä ne saisi olla villi viidakko. Kotihoidossa piirissä olevalla tai palvelutalossa tai asumisyksikössä asuvalla tulisi jäädä elämiseen riittävästi rahaa, hoitomaksujen jälkeen vähintään 300 euroa kuukaudessa.
Jos tulosidonnaisen asiakasmaksun periminen vaarantaa asiakkaan toimeentulon, on kunnalla, hyvinvointialueella tai sairaanhoitopiirillä lain mukaan velvollisuus alentaa maksua tai jättää se kokonaan perimättä.
Kunnan, hyvinvointialueen tai sairaanhoitopiirin on inhimillisesti järkevää alentaa tai jättää perimättä, paitsi tulosidonnaisia, myös tasasuuruisia asiakasmaksuja, kuten poliklinikkamaksuja. Hyvinvointialueiden pitää myös muistaa hyödyntää ennaltaehkäisevän tai täydentävän toimentulotuen myöntämismahdollisuus.
On syytä kehittää palveluohjausta ja -neuvontaa sekä ennaltaehkäiseviä, kotiin vietäviä, digitaalisia ja matalan kynnyksen palveluita. On myös palkattava lisää henkilökuntaa niin laitos- kuin kotihoitoon sekä parannettava palveluiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Hoito- ja palvelujonoja on lyhennettävä tehokkaasti.
Jokaisella on oikeus hyvään hoitoon.
Elina Nykyri, varavaltuutettu (vas.) Vantaan ja Keravan hyvinvointialue