Mielipide | Luokkamuotoisesta erityisopetuksesta irti pyristeleminen on lyhytnäköistä ja vastuutonta – "Luokassa vallitsee täydellinen kaaos"

Kirjoittaja kritisoi inkluusioajattelua, jonka mukaan kaikkien tulisi opiskella samassa luokassa tuen tarpeesta riippumatta.

Kuntien päätös pyrkiä eroon luokkamuotoisesta erityisopetuksesta eli pienryhmistä on älytön. Pienryhmistä luopumista perustellaan inkluusioajattelulla, jonka mukaan kaikkien oppilaiden tulisi opiskella samassa luokassa.

Inkluusio on ajatuksena tavoiteltava. On kuitenkin väärin, että kunnat tekevät toimia inkluusion nimissä tavoitellen säästöjä kuntatalouteen, välittämättä lainkaan oppilaan edusta ja opettajien hyvinvoinnista.

Luokkamuotoisesta erityisopetuksesta eroon pyrkiminen sekä maahanmuuttajataustaisia kielellisesti ja kulttuurillisesti suomalaiseen perusopetukseen integroivan valmistavan opetuksen minimoiminen säästösyistä on lyhytnäköistä ja vastuutonta.

Haluammeko todella lähettää yläkouluun kielitaidottomia oppilaita?

Tällä hetkellä tilanne on useissa pääkaupunkiseudun kouluissa todella huolestuttava: Esimerkiksi ylöspäin eriyttämistä taitaville ja innokkaille oppilaille on mahdotonta toteuttaa, kun luokassa vallitsee täydellinen kaaos erityisen tuen oppilaiden kamppaillessa käytöshäiriöiden tai toiminnanohjauksen haasteiden kanssa, samalla kun noin kolmannes luokasta yrittää ymmärtää annettuja ohjeita kielellisten pulmien vuoksi.

Tällaisen sirkuksen keskellä opettajan tärkeimmäksi tehtäväksi tulee oppitunnista selviäminen. Takaraivossa painaa kuitenkin stressi opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden täyttämisestä ja oppilaiden hyvinvoinnista. Se alkaa tuntua jo aivan fyysisenä ahdistuksena.

Ratkaisuna voisi olla esimerkiksi luokkamuotoisen erityisopetuksen tarpeessa olevien oppilaiden kokoaminen pienryhmäksi ja heille opetuksen antaminen pienemmässä luokkatilassa heidän tarpeitaan kunnioittaen – tämä näyttää kuitenkin olevan vastoin ylempää tulevia ohjeita, sillä opettajien pyynnöt jäävät tällaisten järjestelyjen osalta valitettavan usein toteutumatta.

Satunnaisesti opetuksessani oleva maahanmuuttajataustainen kuudesluokkalainen oppilas ei ymmärrä juuri lainkaan mitään lukemaansa suomenkielistä tekstiä. Kun tekstiä pitäisi tuottaa itse, hän kopioi kaiken suoraan jostakin ympärillään olevasta kirjoitetusta tekstistä. Keskusteluihin hän ei osallistu millään tavoin.

Oppilaan sijoitteluun yleisopetuksen luokassa on yritetty opettajien toimesta hakea muutosta, mutta turhaan – ”Nyt on vain tärkeintä, että saadaan oppilas eteenpäin”. Tämänkaltainen tilanne ei opettamassani koulussa ole lainkaan ainoa laatuaan.

Kysymykseni onkin, kenen etua tässä ajetaan? Oppilaiden vain kuntien?

Haluammeko todella lähettää yläkouluun kielitaidottomia oppilaita? Onko meillä oikeasti varaa näännyttää opettajat ja oppilaat, kansankynttilät ja tulevaisuuden toivot?

Pian entinen luokanopettaja

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut