Mielipide | Vantaan ratikasta apu kasvavan Tikkurilan joukkoliikenteelle – Ratakujan kautta kulkeva reitti on kuitenkin kallis, riskialtis ja vaikea toteuttaa

Kirjoittaja ihmettelee, miksi suunnittelijat pitävät niin tiukasti kiinni ratikan Ratakujan kautta kulkevasta linjauksesta, vaikka se on kallis ja vaikea toteuttaa.

Vantaan ratikan kaavaluonnos on nähtävillä kesäkuun ajan. Suunnittelijat ovat pitäneet sitkeästi kiinni Tikkurilassa linjauksesta Ratakujan kautta, vaikka se on vaikein ja kallein. Täytyy ihmetellä.

Tikkurilan vetovoima on lisääntynyt ennakoitua enemmän. Grönbergin alueelle tultaneen rakentamaan työpaikkoja. Sillä suunnalla myös koulukampus kasvaa. Kielotien varrelle on rakennettu paljon lisää. Miksei ratikkaa rakenneta palvelemaan näitä alueita?

Harvalla lienee lentoasemalle idästä niin kiire, ettei kestä pientä kierrosta oman kaupungin hallinnollisessa keskustassa varsinkin, kun ratikka on mukava kulkuneuvo istua ja seisoa. Ei nyt enää puhutakaan pikaratikasta, vain ratikasta.

Linjaus Valkoisenlähteentien vierestä olisi helppo ja halpa. Raitiotien rakentaminen ali pääradan monien raiteiden, ali uuden ja laajan bussiterminaalin ja ison Dixin kauppakeskuksen, on sen sijaan tunnustetusti kallis ja myös riskialtis. Yllätykset saattaisivat sekoittaa melkein koko Suomen rautatieliikenteen.

Ratakuja on liian kapea nykyisellekin liikenteelle.

Ratakuja on liian kapea nykyisellekin liikenteelle. Ratikkalinjan rakennusvaiheessa pitäisi kaivaa ensin kymmenkunta metriä syvä oja, ei yhtä leveä, ja kattaa se sitten tunneliksi.

Järjestelyistä tulisi vaikeita, kun kadulla on suosittu Ratakujan parkkihallikin. Sitä käyttää moni junamatkalainen. Miten kulku järjestettäisiin rakennusaikana? Kestäisivätkö talot sortumatta? Vyöryisikö kaivannon reuna jatkuvasti työmiesten päälle kuten on käynyt joskus Vantaalla muualla?

Kaikkein hankalinta on, että Ratakujan varrella on asuntoja, joista ei onnettomuuden sattuessa ole muuta pelastustietä ulos kuin ikkunasta Ratakujalle. Pelastuslaki määrää, että Ratakuja on pidettävä pelastusajoneuvoille kulkukelpoisena. Ratikka olisi pitänyt ottaa huomioon ennen kuin Ratakuja on rakennettu nykyiselleen.

No, onhan olemassa pakkovalta! Päässäni onkin alkanut soida Pierre Degeyterin vuonna 1888 Eugène Pottierin jo vuonna 1871 kirjoittamiin sanoihin säveltämä Internationale, Kansainvälinen, suomentaneet O-W Kuusinen, Y Sirola ja S Vuolijoki. Olen kyllä miettinyt, miten se soveltuu tähän Vantaa ratikkaongelmaan, mutta elämmehän nykyisin erilaisessa demokratiassa kuin Pariisissa niin sanotun kommuunin aikaan. Politiikassa muuttujat ovat muuttuneet.

Ehkä pitää toimia niin kuin Vantaalla on hiukan tapa. Puretaan Ratakujan melko uudet rakennukset ja tehdään tilalle vielä uudemmat entistä leveämmän kadun varteen. Maksetaan Ratakujan taloyhtiöiden omistajille haitta- ynnä muut korvaukset.

Niitä kai pitäisi maksaa siinäkin tapauksessa, että pelastuslakia muutettaisiin eduskunnassa tai Vantaalle myönnettäisiin poikkeuslupa.

Ja vielä: Ei pienennetä uutta Kirjastopuistoa ja rikota lasten hienoa leikkipuistoa siellä. Eihän?

Jouni Tarjamo

FM

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut