Kirjoittaja toivoo, että talousarvion tarkasteleminen lasten oikeuksien näkökulmasta saataisiin aidosti käyttöön tällä valtuustokaudella.
Kaupunginvaltuutettu Sirpa Siru Kauppinen kirjoitti mielipideosastolla (VS 22.6.) Vantaan hakevan lapsiystävällisen kaupungin statusta ja kertoi näkemyksiään lapsiystävällisyyden ilmenemisestä arjessa. Kauppinen oikeutetusti nosti esille myös budjettikysymyksiä, sillä lasten ja nuorten palveluissa käytettävissä olevat varat ovat osoittautuneet monellakin saralla riittämättömiksi.
Onkin tärkeää, että lapsiystävällisyys näkyy lasten ja nuorten arjen lisäksi myös heitä koskevissa budjeteissa. Hallinnon tasolla lapsiystävällisyyttä voidaan edistää lapsibudjetoinnin avulla.
Lapsibudjetointi tarkoittaa sitä, että talousarviota tarkastellaan lapsen oikeuksien näkökulmasta: seurataan lapsiin ja nuoriin kohdistuvia talousarviomenoja ja -tuloja sekä tehdään talousarviopäätösten lapsivaikutusten arviointia ennakkoon ja jälkikäteen. Sen tarkoitus on tuoda näkyväksi, kuinka suuri osa varoista käytetään lapsiin ja nuoriin, miten resursointi suhteutuu asetettuihin lasten ja nuorten hyvinvoinnin tavoitteisiin ja mitkä ovat budjetoinnin vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lapsibudjetointi antaa tiedolla johtamisen välineitä palveluiden kehittämiseen sekä ongelmakohtien ratkaisemiseen.
Lasten ja nuorten lisäksi lapsibudjetointi hyödyttää myös julkisen talouden etua, sillä sen avulla voidaan varmistua rahoituksen tehokkaasta kohdentumisesta. On kaikkien asukkaiden etu, että julkiset varat kohdentuvat tehokkaasti ja vaikuttavasti siihen, mihin ne on tarkoitettu. Pitkällä aikavälillä lapsibudjetointi auttaakin suuntaamaan määrärahoja oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Se parantaa myös budjetoinnin läpinäkyvyyttä.
Lapsibudjetointia on mallinnettu erillisessä hankkeessa sekä kuntien että valtion näkökulmasta. Sitä on myös pilotoitu valtion vuoden 2022 talousarviossa. Lapsibudjetointia selvittävä työryhmä on ehdottanut lapsibudjetoinnin vakiinnuttamista osaksi valtion talousarvioesitystä 2023. Lapsibudjetoinnin toteuttaminen on myös kirjattu kansallisen lapsistrategian toimenpidesuunnitelmaan.
Valtionhallinnon lisäksi lapsibudjetointia tulisi toteuttaa myös kunta- ja hyvinvointialuetasolla, jotta lasten ja nuorten palveluiden määrärahat kohdentuisivat heidän elinympäristössään mahdollisimman vaikuttavalla tavalla lisäten hyvinvointia.
Jätin lapsibudjetoinnin käyttöönottamista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella esittävän aloitteen aluevaltuuston kokouksessa 21.6.2022. Aloitteen allekirjoitti 35 aluevaltuutettua, joten asia etenee aluehallitukselle valmisteltavaksi.
Toivottavaa on, että lapsibudjetointi saadaan tällä valtuustokaudella aidosti käyttöön. Lisäksi olisi tarpeellista, että myös Vantaan kaupunki kehittäisi lapsibudjetointia osana lapsiystävällisen kunnan hakuprosessia ja ottaisi menetelmän käyttöönsä edistääkseen osaltaan lasten ja nuorten oikeuksia sekä hyvinvointia.
Soile Eriksson, aluevaltuutettu (sd.)