Kirjoittajan mielestä kaupungin ja seurakuntien kannattaisi kokeilla uudenlaista yhteistyötä pienten lasten hoitamiseen liittyen.
Uutiset varhaiskasvatuksen palveluiden työntekijäpulasta ja työoloista ovat arkipäivää, eikä asiaan ole luvassa nopeaa ratkaisua, lupauksista huolimatta.
Kerhotoiminnan palveluiden käytössä ei asiakkaiden vakaumusta kysytä.
Onko kuitenkin niin, että lapset on tavalla tai toisella vietävä kunnalliseen päiväkotiin, eikä asiaa voida katsoa laajemmasta näkökulmasta palvelutarpeen järjestämiseksi? Havaintojeni mukaan seurakuntien iltapäiväkerhoissa ja kerhotoiminnassa yleisestikin tilaa riittää, lapsimäärän ja seurakuntaan kuuluvan väestön lukumäärän hiljalleen laskiessa. Lisäksi palaute toiminnasta on hyvää.
Seurakunnilla haaste on päinvastainen kuin kaupungilla. Palvelut ovat olemassa mutta kirkon jäsenmäärä laskee. Kerhotoiminnan palveluiden käytössä ei kuitenkaan asiakkaiden vakaumusta kysytä.
Olisiko tässä mahdollisuus yhteistyön kautta yhdistää seurakuntien resurssit ja kaupungin varhaiskasvatukseen tuleva kysyntä? Voisiko esimerkiksi seurakuntien kerhotoimintaa päivittää kohti päiväkotitoimintaa kaupungin turvatessa varman kysynnän? Näin seurakunta uskaltaisi tehdä toimintaan tarvittavat investoinnit.
Vantaalla on aika katsoa asiaa laajemmasta näkökulmasta varhaiskasvatuksen ja kerhotoiminnan järjestämisen osalta.
Jussi Järvinen