Kuntalaiskeskustelun aika on nyt, kun lausunnot ovat valmistelussa, kirjoittaja muistuttaa.
Korona ja etätyön yleistyminen vähensivät joukkoliikenteen matkustajia 7–9 prosenttia. Edessä on kierre, jossa lipunhintoja pitää korottaa ja linjoja karsia - mikä edelleen vähentää matkustajia. Siksi HSL:n tulee pohtia hinnoittelua, joka houkuttelisi paremmin matkustajia.
Eniten matkustajia toisi tasahinta. Myös asukkaiden parissa se on suosituin: yksinkertainen, reilu ja tasavertainen. Vaikka AB-lipun hinta nousisi 30 senttiä, vapaus matkustaa mihin vain toisi arvoa. Vajaan 70 euron kuukausilipulla ei vyöhykkeitä tarvitsisi pähkäillä.
Matkustajamäärien arvioissa ei edes huomioitu sitä, että tasahinnan helppous itsessään myös lisää joukkoliikenteen käyttöä. Tukholmakin kipuili vyöhykkeiden kanssa kunnes siirtyi tasahintaan.
Valittavissa hinnoittelumalleissa on eroja. Esimerkiksi vyöhykemalli 3 jakaa hyväosaisen ydinkeskustan omalle halvemmalle vyöhykkeelle, tuo joukkoliikenteeseen vähiten matkustajia ja vähentää vähiten ilmastopäästöjä.
Eniten matkustajia toisi tasahinta.
Tasahinta taas lisää eniten kestävien kulkumuotojen käyttöä, vähentää eniten päästöjä, vähentää eniten segregaatiota eli eriarvoistumista, helpottaa työntekijöiden saantia ja on taloudellisin pitkällä juoksulla. Tasahinta myös avittaa radanvarren asemanseutujen rakentamista.
Tasahinnan ongelma on se, että matkustus lisääntyy kehyskunnissakin jolloin näiden kuntaosuudet nousevat kuntien budjeteissa.
Joka tapauksessa pelkkä tapa laskeskella kustannuksia ei saisi torpata halutuinta ja taloudellisinta mallia. Mutta kaavoihin hirttäytyneessä päätöksenteossa näin voi käydä.
Riskinä on myös, että Helsingissä kosiskellaan populistisesti vain keskustan rikkaimpia äänestäjiä ja valitaan kallein malli, mikä romuttaa koko joukkoliikennejärjestelmää.
Tutkimaton vaihtoehto on apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttilan ehdotus, missä HSL-alue rajattaisiin kahteen vyöhykkeeseen: pääkaupunkiseutuun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ja kehyskuntiin. Se ei ehkä vähennä riippuvuutta fossiilisista yhtä tehokkaasti kuin koko alueen tasahinta. Malli kannattaa kuitenkin tutkia.
Kuntalaiskeskustelun aika on nyt, kun lausunnot ovat valmistelussa. Kun ongelma on matkustajakato, joukkoliikenteen houkuttelevuus on ydinasia.
Vantaa voi vaikuttaa, lakkautetaanko suoria linjoja mahdollisimman paljon, vai annetaanko runkolinjojen haaroittua suorina linjoina eri kyliin. Toimiiko runkolinja-ajattelu enää Vantaan perukoilla?
Kylillä osataan käyttää aikatauluakin, joten puolen tunnin välein bussi sinne minne haluaa saattaa olla parempi kuin 10 minuutin välein sinne minne ei ole menossa.
Myös siihen voi vaikuttaa, kököttävätkö pienimmät nassikat koulujen pihalla ennen kellonsoittoa 50 minuuttia, vai joustavatko bussiaikataulut koulujen alkamisen mukaan.
Sirpa Siru Kauppinen (vihr.)
Vantaan kaupunginvaltuutettu
Ympäristötekniikan M.Sc.