Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Mielipide | Kasvavaa kaupunkia pitää rakentaa ja kehittää tasapuolisesti

Yksityisten maiden kaavoituksen kustannukset ja lähes kaiken työn maksaa ja teettää maanomistaja itse, kirjoittajat muistuttavat.

Vantaa otti merkittävän askeleen kohti yhdenvertaisempaa maankäyttöpolitiikkaa, kun Kaupunkitilalautakunta äänestytti Kokoomuksen esityksestä kaupungin oman maan kaavoittamisen ensisijaisuuden poistosta. Muutosesityksen puolesta Kokoomuksen lisäksi oli perussuomalaiset ja keskusta, jolloin äänet jakautuivat 8–7.

Vantaan Sanomien oli kaupunginvaltuutettu Kimmo Kiljusen (sd.) mielipidekirjoitus, jossa hän esitti perusteettoman väitteen kaupungin maanmyyntitulojen merkittävästä vähenemistä kyseisen päätöksen johdosta.

Lue myös: Mielipide | Vantaan maanmyyntitulot uhkaavat huveta valtuutettujen holtittoman päätöksen takia – "Mitä kokoomus ja perussuomalaiset tavoittelivat?"

Kiljusen mielipide on täysin sosialistinen, jossa hän haluaa sääntelyllä kohdentaa kaupungin resurssit vain kaupungin omille maille, eikä koko Vantaan alueelle, joka olisi järkevintä.

Yksityisiltä maanomistajilta saatu maankäyttömaksu on pelkästään lisä kaupungin omien maiden myynnistä saatuun tuloon. Kysymys on kaupungin kaavoituksen resursseista ja niiden tehokkaasta käyttämisestä.

Kaupunginvaltuutettu Kiljusen olisi syytä ymmärtää, että yksityisten maiden kaavoituksen kustannukset ja lähes kaiken työn maksaa ja teettää maanomistaja itse.

On hyvä tunnistaa aiheeseen liittyvät tosiasiat. Kaupunki perii kaavoituksen mukanaan tuomasta arvonnoususta 35–50 prosenttia, riippuen minkälaista rakennusoikeutta kaavoitetaan. Vaikka kyseisellä summalla rahoitetaankin alueen mahdollista yhdyskuntateknistä rakentamista, niin voidaan summasta suurin osa laskea netto tuloksena kaupungin kassaan.

Kokoomuksen lähtökohta on se, että kaupunkia tulee rakentaa ensisijaisesti kaupungin strategisia ja taloudellisia tavoitteita edistäviä alueita, riippumatta siitä kuka maan omistaa. Ei voida ajatella niin, että kun lähdetään suunnittelemaan kaupungin kasvua, otetaan ensin esiin kartta, jossa näkyy kaupungin omistamat maa-alueet ja sitten mietitään mihin kasvu suunnataan.

Kyllä tässä kartassa pitää olla koko Vantaa riippumatta siitä, kuka missäkin maata omistaa.

Muita merkittäviä muutoksia, jotka Kokoomuksen esityksestä saatiin mukaan Maa -ja asuntopoliittiseen ohjelmaan oli muun muassa se, että Vantaa valmistelee palvelulupaukset rakennuslupiin, kaavoitusprosesseihin ja työpaikkatonttien tiedusteluun. Tämä on konkreettinen toimenpide, jolla parannetaan kaupungin avoimuutta ja yhdenvertaisuutta suhteessa rakentajiin.

Lisäksi lautakunnalle tuodaan jatkossa tiedoksi myös kaikki kaavoitusaloitteet, jotka eivät ole mukana vuosittain hyväksyttävässä työohjelmassa. Tässä on kyse myös avoimuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä sekä demokraattisesti valittujen luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuuksien parantamisesta.

Lopuksi on syytä todeta Vantaan kaupungin maa- ja asuntopolitiikan olevan suuri kokonaisuus, jolla halutaan varmistaa kaupunginvaltuuston strategian ja yleiskaavan mukainen määrällinen kehitys.

Kaupunkimme halutaan kasvavan kaupunginvaltuuston yleiskaavan mukaisesti yli 300 000 ihmiseen vuoteen 2050 mennessä.

Nyt kaupungin luottamuselimissä päivitettävänä oleva maa- ja asuntopoliittiset linjaukset -asiakirja on yksi merkittävimmistä poliittisista ohjaustyökaluista huolehtimaan, että kaupunkimme pysyy asetetuissa kasvutavoitteissa, ilman perusteetonta sääntelyä.

Otso Kivimäki

Kaupunginvaltuutettu (kok.)

Kaupunkitilalautakunnan pj

Anssi Aura

Kaupunginvaltuutettu (kok.)

Kaupunkiympäristölautakunnan pj