Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Yksityisen maan kaavoittamisesta perittävät maksut tuovat merkittävän lisän kaupungin kassaan

Maankäyttömaksujen lisäksi on syytä muistaa, että kaupungilla on kaavoitusmonopoli, jonka turvin kaupungille syntyy merkittäviä lisätuloja, kirjoittajat toteavat.

Kaupunginvaltuutettu Kimmo Kiljunen (sd.) vastasi mielipidekirjoitukseemme kaupungin omalle maalle kaavoittamisen priorisoinnista (VS 12.9.). Kiljunen väittää, että "kaupunki uhkaa menettää 20 miljoonaa euroa maanmyyntituloja". Tämä on populistinen väite, ilman todellista faktapohjaa.

Lue myös: Mielipide | Kenelle kaavoituksen synnyttämä maan arvonnousu kuuluu? – "Kaupunki uhkaa menettää 20 miljoonaa euroa"

Siksi onkin hyvä kerrata kaupungille tulevien maankäyttömaksun laskentakaava pelkistetyn esimerkin avulla: Kaavamuutos toteutetaan teollisuustontille, jonka rakennusoikeus on 5 000 kerrosneliömetriä. Teollisuustontin nykyarvo on 200 euroa/kerrosneliömetri, eli miljoona euroa. Uuden asemakaavan mukainen käyttötarkoitus on asuminen ja rakennusoikeus 10 000 kerrosneliömetriä. Asuinrakennusoikeuden käypä arvo kyseisellä sijainnilla on 500 euroa/kerrosneliömetri, eli tontin arvo kaavamuutoksen jälkeen on viisi miljoonaa euroa.

Lue myös: Mielipide | Kasvavaa kaupunkia pitää rakentaa ja kehittää tasapuolisesti

Arvonnousulaskelma: uusi arvo 5 miljoonaa euroa josta vähennetään alkuperäinen arvo, eli yksi miljoona. Arvonnousu on siis neljä miljoonaa euroa. Kaupungin perimä maankäyttömaksu (50 prosenttia arvonnoususta) on siis kaksi miljoonaa euroa.

Laskentakaavasta voimme todeta kuinka yksityisen maan kaavoittamisesta perittävät maankäyttömaksut tuovat merkittävän lisän kaupungin kassaan.

Maankäyttömaksujen lisäksi on syytä muistaa, että kaupungilla on kaavoitusmonopoli, jonka turvin kaupungille syntyy merkittäviä lisätuloja. Lisäksi rakentamisen seurauksena syntyy verotuloja, kuten kiinteistöveron kasvu, uusien kuntalaisten myötä kasvava veropohja, puhumattakaan rakentamisen synnyttämistä työpaikoista.

Lue myös: Mielipide | Vantaan maanmyyntitulot uhkaavat huveta valtuutettujen holtittoman päätöksen takia – "Mitä kokoomus ja perussuomalaiset tavoittelivat?"

On hyvä toistaa Kokoomuksen lähtökohta, jossa kaupunkia tulee rakentaa ensisijaisesti kaupungin strategisia ja taloudellisia tavoitteita edistäviä alueita, riippumatta siitä kuka maan omistaa. Tämän tulee olla jatkossa prioriteetti maankäytössä.

Kiljunen totesi kirjoituksessaan, että "kaupunki perii yksityismaiden kaavoituksen synnyttämästä arvonnoususta 35–50 prosenttia. Loppu tästä "ansiottomasta" arvonnoususta eli 50–65 prosenttia jää maanomistajan taskuun".

On varsin panettelevaa yksityistä maanomistusta kohtaan puhua "ansiottomasta arvonnoususta". Kaikkeen omistamiseen, ja tässä tapauksessa yksityiseen maanomistukseen liittyy aina riskejä, joita kaupunki ei kaikilta osin ole huomioinut. Tällöin arvonnoususta saavutettu hyöty voi jäädä hyvinkin pieneksi. Sikäli, kun voittoa syntyy yksityisille maanomistajille, on varsin normaalia, että kaupunki saa hyödystä myös omansa.

Otso Kivimäki

Kaupunginvaltuutettu (kok.)

Kaupunkitilalautakunnan pj

Anssi Aura

Kaupunginvaltuutettu (kok.)

Kaupunkiympäristölautakunnan pj