Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Hoitotyöhön palaaville palkallista täydennyskoulutusta – "Yksi ratkaisu hoitajapulan helpottamiseksi"

Kirjoittajan mukaan Suomessa asuvien, jo kieltä osaavien ja kulttuurin tuntevien hoitajien paluukoulutus on helpommin ja nopeammin toteutettavissa kuin alalle koulutettavien filippiiniläisten.

Suomea koettelee terveydenhuollon kriisi, jonka yksi merkittävä syy on alati paheneva hoitajapula. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 70 000 aiemmin sotealalla työskennellyttä suomalaista hoitajaa on vaihtanut alaa ja siirtynyt muihin tehtäviin.

Tosiasiallisesti Suomessa on siis runsaasti hoitajia, joiden koulutuksen yhteiskunta on jo maksanut. Syitä hoitajien alanvaihtoon on monia, mutta kyseisessä joukossa on varmasti myös sellaisia henkilöitä, jotka voisivat olla kiinnostuneita palaamaan hoitotyöhön.

Alalle paluuseen liittyvä haaste on se, että hoitotyöhön palaavat ammattilaiset tarvitsevat päivitystä tietoihin ja taitoihin. Jos hoitaja on ollut pitkään poissa hoitoalalta, esimerkiksi 10–20 vuotta, on haastavaa palata vaativaan ja vastuulliseen hoitotyöhön.

Uudellamaalla tulee kiinnittää erityistä huomiota alalle palaavien hoitajien täydennyskoulutukseen. Yksi ratkaisu hoitajapulan helpottamiseksi olisi palkallisen työhönpaluukoulutuksen tarjoaminen niille hoitajille, jotka haluavat palata entiseen ammattiinsa.

Koulutuksessa kerrattaviin asioihin kuuluisi muun muassa tautioppia, lääkehoitoa, hoitotyön uusia suuntauksia ja käytänteitä, sähköinen potilastietojärjestelmä sekä valittuun erikoisalaan liittyvää opetusta. Yhteistyökumppaniksi sopisi alan ammattikorkeakoulu.

Suunniteltu opintokokonaisuus olisi sellainen, että sitä voidaan räätälöidä yksilöllisesti kunkin opiskelijan tarpeisiin sopivaksi. Täydennyskoulutuksen jälkeen hoitaja siirtyisi normaaliin perehdytykseen valittuun työpisteeseen.

Filippiiniläisiä sairaanhoitajia koulutetaan yhdeksän kuukautta kestävällä koulutuksella lähihoitajiksi Suomeen. Kielitaitoon ja kulttuurieroihin liittyvät kysymykset asettavat koulutukseen oman haasteensa. Suomessa asuvan, jo kieltä osaavan ja kulttuurin tuntevan, hoitajan paluukoulutus on helpommin ja nopeammin toteutettavissa, mikä tekee siitä myös kustannustehokkaamman tavan täydennyskouluttaa alan ammattilaisia.

Uusimaa voisi tällä panostuksella turvata riittävän hoitajaresurssin tulevaisuudessa ja olla vetovoimainen työnantaja.

Tiina Sinkkonen

Laulupedagogi, sairaanhoitaja (KD)