Kartanonkosken asuinalueen omaleimainen ilme värikkäine taloineen on ollut jo vuosia Vantaan ylpeydenaihe. Ruotsalaisen arkkitehtitoimiston suunnittelema alue rakentui parikymmentä vuotta sitten ja herättää yhä kiinnostusta.
Moni on pitkään ihmetellyt, miksei Kartanonkosken ”menestysreseptiä” toisteta muuallakin Vantaalla. Jatkossa näin tehdään. Vantaan kaupunki aikoo hyödyntää Kartanonkosken parhaita paloja myös muiden asuinalueiden suunnittelussa.
Kaupunkistrategiassa korostuu jatkossa olemassa olevien pientaloalueiden täydennysrakentaminen sekä omakotitonttien kaavoittaminen (VS 1.10.).
Uudisrakentamista tulee sovittaa taiten olemassa olevan kanssa.
Esimerkiksi Ylästöön, Hämevaaraan ja Hämeenkylään on luvassa uusia ”pientalokaupunkeja”. Omakotitontteja kaavoitetaan muun muassa Seutulaan ja Päiväkumpuun.
Viihtyisät uudet alueet tuovat onnistuessaan Vantaalle uusia asukkaita, eikä nykyistenkään vantaalaisten tarvitse muuttaa kehyskuntiin houkuttelevien pientalojen perässä.
Kun uutta rakennetaan, ei se kuitenkaan tapahdu kivutta. Esimerkiksi Ylästön Smedsinmetsän viheralueita nielaiseva kaavoitus on jo ehtinyt harmittaa lukuisia paikallisia.
Eivätkä kaikki pidä siitäkään, että kaupunki aikoo rakentaa omakotialueen Hämeenkylään Lammaslammen läheisyyteen.
Asuinalueiden viihtyisyys ja houkuttelevuus rakentuvat monen tekijän kautta. Kun Vantaalle halutaan uusia asukkaita, ei saa unohtaa vanhoja.
On hyvä muistaa, että omien kotikulmien lähimetsät, puistikot ja muut viheralueet ovat monelle vantaalaiselle hyvin tärkeitä.
Yhdessä riittävän kattavien palvelujen kanssa ne tuovat viihtyvyyttä ja laatua arkeen.
Siksi uuden rakentamista ja täydennysrakentamista tulee sovittaa taiten jo olemassa olevan kanssa. On syytä pitää huolta siitä, etteivät värikkäät talot jyrää alleen jotain vielä kauniimpaa.