Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Päätoimittajalta Sitouttaminen voisi tuoda säästöjä sotepalveluihin

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vastuulle ensi vuoden alussa.

Tavallinen julkisen puolen terveyspalveluja käyttävä vantaalainen voi olla sikäli huoletta, että moni asia säilyy asiakkaan näkökulmasta ennallaan.

Lue myös: Lääkärimaksut uhkaavat nousta ensi vuonna Vantaalla – "Korotukset ovat mielestäni maltillisia"

Joitain muutoksia voi kuitenkin tulla. Parhaillaan hyvinvointialueen valtuutetut käyvät keskustelua siitä, pitäisikö asiakasmaksuja nostaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.

Karsimisen kohteita on haastavaa tehdä.

Korotusta muun muassa lääkäri- ja hammashoitomaksuihin esitti hyvinvointialueen terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö, joka haluaisi nostaa maksut pääosin niin korkeiksi kuin asiakasmaksulaki mahdollistaa.

Vantaalla terveysaseman lääkärin vastaanottokäynti maksaa nyt 16,70 euroa. Maksu peritään kolmelta ensimmäiseltä käynniltä kalenterivuoden aikana. Ensi vuodelle vastaanottokäynnin maksuksi ehdotetaan 20,90 euroa (VS 12.11.).

Lue myös: Voisiko lääkäriin päästä Vantaalla ilmaiseksi? Asiakasmaksut herättivät runsaasti keskustelua aluevaltuustossa, hinnat päätetään syksyllä

Tuoreet valtuutetut päättävät nyt budjetista ensi vuodelle ja samalla raamittavat tulevaa. Tilanne on haastava, sillä valtaosa sosiaali- ja terveyspalveluista on lakisääteisiä. Vaikka budjetti on alijäämäinen, on karsimisen kohteita tai säästötoimenpiteitä haastavaa tehdä.

Eri puolueiden valtuustoryhmät eivät äkkiseltään lämmenneetkään asiakasmaksujen korotuksille. Asiasta päättää lopullisesti aluevaltuusto joulun alla.

Hyvinvointialueen suurin rahoittaja on valtio reilulla 960 miljoonalla eurolla.

Noin 49 miljoonan euron suuruiset asiakasmaksut ovat siis vain pieni osuus hyvinvointialueen tulosta. Asiakasmaksujen korotus lisäisi hyvinvointialueen tuloja vain vajaalla kahdella miljoonalla.

Pitkäjänteisempänä "säästökeinona" hyvinvointialueilla olisi satsaus työntekijöiden hyvinvointiin ja työn houkuttelevuuteen.

Jos ja kun ammattilaisia olisi riittävästi töissä, ei lakisääteisiä palveluja tarvitsisi ostaa nykyisessä mittakaavassa kalliilla ulkoa. Sitouttaminen voisi tuoda tullessaan myös säästöä.