Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Päätoimittajalta Erot lasten ja koulujen välillä syvenevät – Vantaallakin on koululaisia, jotka eivät osaa kunnolla lukea tai kirjoittaa

Vantaan kouluissa muhii ongelma, jolla on syventyessään pitkäaikaisia vaikutuksia lasten ja nuorten elämään.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi selvitti tällä viikolla julkaistussa raportissaan koko Suomen tasolla matematiikan ja äidinkielen taitojen kehittymistä alkuopetuksen aikana.

Tarkastelussa nousi esiin puutteita luku- ja kirjoitustaidossa etenkin niillä lapsilla, jotka opiskelevat suomen kieltä toisena kielenään.

Meillä on arkipäivää, että osa lapsista siirtyy alkuopetuksesta kolmannelle luokalle ilman, että osaa lukea, kirjoittaa tai laskea kunnolla.

Karvin raportin mukaan erot etenkin koulujen välillä olivat suuria, johtuen osittain alueellisesta eriytymisestä.

On tärkeää, etteivät suomea toisena kielenään opiskelevat lapset jäisi jo alkuvaiheessa takamatkalle toisiin oppilaisiin verrattuna.

Lue lisää: Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne

Lue myös: Suomen suurimmassa hirsipäiväkodissa Vantaalla 80 prosenttia lapsista on vieraskielisiä

Karvin raportin esiintuomat asiat ovat tuttuja haasteita Vantaalla, Suomen monikulttuurisimmassa kaupungissa. Vieraskielisiä on kaupungin asukkaista noin 23 prosenttia.

Niin sanottuja S2-oppilaita on Vantaankin kouluissa erittäin paljon. Määrät vaihtelevat koulujen välillä suuresti.

Tämä on seurausta muun muassa segrekaatiosta, joissa pienituloisten ja esimerkiksi vieraskielisten asuminen keskittyy korostetusti tietyille alueille.

Lue myös: Joka viides päiväkotilapsi on vieraskielinen – Suomen kielen oppimista ja kotouttamista tuetaan kaupungin ja valtion rahoilla

Lukemaan oppii lukemalla ja kirjoittamaan kirjoittamalla. Mutta myös opiskelu on viime vuosina muuttunut. Enää koulussa ei kirjoiteta yhtä paljon kynällä kuin aikaisemmin ja lapsia sinänsä motivoivat digitaaliset oppimateriaalit ovat osin korvanneet kynän ja paperin.

Lisäksi on paljon perheitä, joille kirjastossa käyminen ja lapselle lukeminen ei ole arkipäivää. Karvin raportin mukaan lukemista harrastettiin korkeasti koulutettujen huoltajien perheissä selvästi enemmän.

Lue lisää: Vantaa aikoo maksaa lisää palkkaa päiväkotien opettajille, jos yli puolet lapsista on vieraskielisiä

On tärkeää, etteivät suomea toisena kielenä opiskelevat lapset jäisi jo alkuvaiheessa takamatkalle toisiin oppilaisiin verrattuna.

Opettajat tekevät kouluissa tärkeää työtä ja voitavansa. Vantaan kaupungin tulee pitää huolta siitä, että opetuksessa on tarvittavat resurssit lasten oppimisen tukemiseen etenkin alkuopetuksen aikana. Valtiotakin tarvitaan apuun kustannusten maksajaksi.