Mielekkään työn tekeminen tuo parhaimmillaan elämään merkityksellisyyttä ja antaa raamit arjelle. Ihannetilanteessa töihin menee mielellään ja työstä vielä maksetaankin sen verran, että tulee toimeen.
Vantaalla on kuitenkin paljon heitä, jotka eivät pääse minkäänlaiseen työhön tai harjoitteluun, vaikka intoa olisi. Tämä koskee paitsi ihan tavallisia työnhakijoita, myös heitä, joilla on jokin vamma tai muu syy, jonka vuoksi töitä ei pysty tekemään ihan sata lasissa.
Kerroimme aiemmin tällä viikolla (VS 25.1.) vantaalaisesta 15-vuotiaasta Emmanuel "Manu" Keshishianista, joka oli tutustumassa työelämään tikkurilalaisessa kahvilassa. Kehitysvammaisella Manulla oli tukenaan työharjoittelussa oma äiti, jonka kanssa työskentely sujui mallikkaasti. Silti jo palkattomaan tet-harjoitteluun pääseminen vaatii vammautuneilta suurta sinnikkyyttä.
Hakemuksessa sukupuoli, nimi, äidinkieli ja ikä voidaan "piilottaa".
Osa- tai vajaatyökykyisen työllistäminen vaatii ymmärrettävästi paljon myös yritykseltä itseltään. Yrityksissä saatetaan ihan aiheellisesti pohtia, onko heillä osaamista tai resursseja ohjata harjoitteluun tulevaa työntekijää.
Rohkeat työnantajat silti kokeilevat ja saattavat yllättyä positiivisesti.
Työllistymisen vaikeus näkyy Vantaalla myös vieraskielisten palkkaamisessa. Monen ulkomaalaistaustaisen on vaikea työllistyä ja joskus taustalla voi olla yritysten ennakkoluuloja liittyen osaamiseen ja etenkin kielitaitoon.
Lue myös: Raakhel, 27, vaihtoi ensin sukunimen, sitten vielä etunimen – "Nyt minua ei syrjitä"
Yhtä lailla ennakkoluuloja kokevat työuran paremmalla puolella olevat eli yli 55-vuotiaat. Vaikka työvuosia olisi jäljellä reippaasti, tuntuu monesta, että ikä nousee esteeksi uutta työtä hakiessa.
Anonyymi rekrytointi ja sen laajentaminen voisi olla yksi keino vastata ennakkoluulojen kitkemiseen. Rekrytointi tällä tapaa on jo yleistynyt ja esimerkiksi Vantaan kaupungilla sekä Kelassa osa rekrytoinneista tehdään osittain anonyymisti.
Nimettömässä työhakemuksessa muun muassa hakijan sukupuoli, nimi, kansallisuus, ikä ja äidinkieli voidaan "piilottaa". Näin jäljelle jää tieto hakijan pätevyydestä, koulutuksesta ja työkokemuksesta.
Kun työhakemuksessa olisi vain olennainen, tulisiko työhaastatteluun kutsuttua hakijoita nykyistä monipuolisemmin?