Sote-palvelut irrotettiin hyvinvointialueille vuoden alusta. Niiden rahoituksesta on keskusteltu paljon. Päättäjinä olemme yksimielisiä, että erityisesti pitkät hoitojonot on saatava purettua ja lääkäriin pääsy turvattava.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt opetustoimen perusrahoituksen uudistustarve. Vantaan suurin palvelualue on nyt kasvu ja oppiminen, eli varhaiskasvatus ja perusopetus sekä toisen asteen koulutus ovat nyt kunnan merkittävintä ydintoimintaa.
Valtio myöntää palveluiden rahoittamiseen valtionosuutta, jossa ei huomioida riittävästi nykyistä vieraskielisten määrää. Vantaalla asuu 23 prosenttia muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvaa. Se on Suomen ennätys, sillä koko Suomessa maahanmuuttajataustaisten määrä on noin 8 prosenttia.
Kielten moninaisuus on voimavara, mutta luonnollisestikin lisää kustannuksia. Tämä pitää huomioida nykyistä paremmin Vantaan saamassa valtionosuusrahoituksessa. Myös väestömme nopea kasvu vaatii lisätukea valtiolta.
Vantaan kaupunki on asettanut hallitusohjelmatavoitteeksi väestönkasvun ja vieraskielisyyden kustannusten kompensoimisen. Uusi eduskunta toivottavasti toteuttaa tämän uudistuksen.
Kyse on kuntien välisen kustannustenjaon muutoksesta ja olisi siten loppusummaltaan valtiontaloudessa kustannusneutraali.
Toimin eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenenä 1995–2007, jolloin myös uudistimme valtionosuusjärjestelmää. Nyt on jälleen reilun uudistamisen aika.
Säde Tahvanainen (sd.)