Nykylukiolaiset tekevät kaiken digitaalisesti. Läppäreiltä löytyvät oppikirjat, muistiinpanot, kokeet, tehtävät sekä arvosanat. Tämän takia iso osa lukiolaisten opiskeluun käyttämästä ajasta ei tarkoita kurssien sisältöjen oppimista, vaan teknisten ongelmien ratkomista.
Uskon tämän olevan yksi niistä monista tekijöistä, jotka ovat johtaneet lukiolaisten uupumiseen.
Lukion arkipäivän teknisiä ongelmia ovat muun muassa toimimattomat kirjalisenssit. Opettaja jakaa opiskelijoille sähköiset lisenssit, eli käyttöoikeudet oppikirjaan. Lähes jokaisella kurssilla lisenssejä on joko liian vähän, ne eivät toimi tai niitä häviää kesken kurssin.
Jos lisenssiä ei ole, opiskelijalla ei ole käytettävissään kurssin oppimateriaalia, joten opiskelu vaihtuu viestittelyyn kustantajan asiakaspalvelun kanssa. Tämä kuormittaa lukiolaisten lisäksi myös opettajia.
On epäkäytännöllistä, kuinka paljon erilaisia digialustoja on käytössä.
Opettajilla kuluu kohtuuttomasti työtunteja tällaisten ongelmien selvittämiseen, vaikka digikirjojen toimimisen tulisi olla itsestäänselvyys.
On epäkäytännöllistä, kuinka paljon erilaisia digialustoja on käytössä. Lukiossa viestintä tapahtuu muun muassa Wilman, Itslearningin, Classroomin, Cuuliksen, SanomaPron, Otavan ja Studeon kautta.
Jos sivustoja olisi vähemmän, tärkeät asiat, kuten tehtävien palautusajat, eivät hukkuisi informaatiotulvaan. Lisäksi digipalveluiden onnistunut käyttö vaatii suurta kärsivällisyyttä ja keskittymistä. Yksi napinpainallus liikaa tai liian vähän, ja tiedosto on kadonnut bittiavaruuteen.
Osa digitaalisista opiskeluvälineistä toimii hyvin, mutta jotkin ovat monimutkaisia ja vaikeita käyttää. Opiskelusta tulee hidasta, jos tehtäviä tehdessä aika menee ≈-merkin etsimiseen satojen matemaattisten symbolien pudotusvalikosta, laskinohjelmista saa irti vain virheilmoituksia tai äidinkielen kirjoitustaidon kokeen aineistoon pääsy on estetty eduvantaa-tilillä.
Omasta kokemuksesta tiedän kokeen tekemisen turhauttavan, jos osa tekstistä menee ylhäältä alas eikä vasemmalta oikealle.
Digipalvelut kuormittavat lukiolaisia, koska niitä opetellaan käyttämään samalla, kun opiskellaan myös kurssin varsinaista sisältöä. Näin ollen kurssin työmäärä voi tuntua kohtuuttomalta, vaikka oikeasti kyse olisi siitä, että ei osaa käyttää digitaalisia työkaluja.
Tilannetta voisi helpottaa esimerkiksi siten, että jokaisen kurssin alussa käytäisiin perusteellisesti läpi tarvittavien digipalvelujen käyttö, sekä kerrottaisiin mistä saa apua, jos ne eivät toimi.
Kirjoittaja on lukiolainen ja Vantaan nuorisovaltuuston jäsen