Jos nuori ei ole saanut rakkautta tarpeeksi, syntyy helposti nuoruusvaiheen myrskyjen keskellä ei-toivottuja asioita, sanoo kirjoittaja.
Minusta tuntuu pahalta ja älyllisesti epärehelliseltä puhua siitä, kuinka me olemme nuorisorikollisuuden suhteen Ruotsin tiellä.
Me olemme juuri sillä tiellä, miten me kohtaamme lapsia ja nuoria. Tällöin pitäisi osata priorisoida huomion ja avun tarve.
Pahinta mitä voimme tehdä, on kääntää selkä ja osoittaa sormella niitä lapsia, nuoria tai perheitä, jotka tarvitsisivat eniten apuamme ja valoa pimeyden keskelle.
Nuorisorikollisuus ei ole Suomessa kasvanut. Yhä suuremmalla joukolla nuoria menee hyvin ja rikoksia tekevien nuorten määrä laskee, kertovat tilastot.
Myönteisestä kehityksestä huolimatta ongelmat kasautuvat entistä voimakkaammin pienelle joukolle nuoria, mikä on herättänyt huolta nuorisoväkivallan raaistumisesta. Kokonaisuudessaan rikosaktiivisten nuorten määrä on ollut laskusuunnassa jo useamman vuoden ajan, selviää Tilastokeskuksen tilastoista.
Näyttääkin siltä, että rikollisuus keskittyy tänä päivänä aiempaa pienempään joukkoon nuoria, joista osa on siirtynyt vakavampiin rikoksiin.
On olemassa hyvin pieni prosentti nuoria, jolle kasautuu ongelmia voimakkaasti ja siellä myös huumeiden rooli on ottanut entistä enemmän jalansijaa. Tämä näkyy myös raaistuneempana väkivaltana.
Tämä osa nuorisosta olisi helposti erotettavissa ja heidän kanssaan voitaisiin tehdä paljon enemmän kohdistettua ja ennaltaehkäisevää työtä. Koska toimin työurastani merkittävän osan nuorten rikostentekijöiden kanssa - tiedostan, mikä merkitys on sillä, ettei ketään syrjäytetä, jätetä pois yhteiskunnan kannalta keskeisistä toiminnoista.
Ihmisen psykologiset perustarpeet määrittelevät hyvin pitkälti sen, miten nuori integroituu yhteiskuntaan tai sen, miten hän kokee itsensä.
Omassa työssäni lähdin siitä, että ihminen on "sosiaalinen eläin", joka tarvitsee toisia ihmisiä lähelle voidakseen hyvin. Rakkaus ja merkityksellinen työnteko ovat inhimillisessä elämisessä ratkaisevan tärkeitä asioita.
Sigmund Freud ymmärsi nämä kaksi asiaa elämisen perustavaa laatua olevana voimana - elämässä kiinnipitävänä tekijänä. Kaikkein keskeisempänä elämänvoimana on rakkaus, jossa on olemassa monia olemisen muotoja.
Rakkauden ja välittämisen puutteesta seuraa ahdistuneisuutta, pelkoa ja turhautumista, joka vie ihmisen energiat ja muuttaa ne myrkylliseksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että lapsilla ja nuorilla olisi sellainen elämä, joka mahdollistaa kompetenssin tunnetta ja merkityksellisyyttä elämässä. Jos nuori ei ole saanut rakkautta tarpeeksi, syntyy helposti nuoruusvaiheen myrskyjen keskellä ei-toivottuja asioita.
Omassa työssäni havaitsin useasti, kuinka helpolla hyvinkin "haastaviin" nuoriin voidaan sytyttää innostus. Tämä innostuksen kohde voidaan löytää urheilusta (esimerkiksi futiksesta, lätkästä punttien nostamisesta) tai musiikista (soittamaan opettamisesta tai bänditoiminnan kautta). Myös moni muu asia voi toimia sisäisen motivaation motivaattorina.
Tärkeää on osata synnyttää kyvykkyys ja läheisyyden tunne. Sama kaava toimii myös jalkapallovalmennuksessa. Valmentajan tai työntekijän on osattava olla uskottavasti liikkeellä, jolloin mikään verkosto tai rangaistus ei kykene korvaamaan yksittäisen ihmisen välittämisen tunnetta.
Pertti Kemppinen