Nuorten katujengit ja pääkaupunkiseudulla toimivien jengien tekemät rikokset nousivat jälleen puheenaiheeksi tällä viikolla.
Helsingin poliisi kertoi tutkivansa parhaillaan noin 20 helsinkiläisen katujengin tekemää rikosta.
Samalla poliisi kertoi perustavansa kaksi uutta erikoisryhmää. Toinen ryhmistä tutkii katujengien tekemiä rikoksia ja toinen keskittyy ennalta ehkäisevään toimintaan.
Myös Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö muistutti tällä viikolla sosiaalisessa mediassa, että alle 15-vuotiaiden tekemiä pahoinpitelyjä kertyi viime vuonna poliisin tietoon ennätysmäärä.
Jengirikollisuuden kasvu on ääriesimerkki pahoinvoinnista.
Moni puolue on eduskuntavaalien alla nostanut puhuttavan aiheen esiin. Poliisien määrän lisäämistä, rikoksista saatavien rangaistusten koventamista ja monin tavoin tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa vaaditaan vaalipuheissa.
Poliisien määrän lisääminen onkin varmasti perusteltua, jos näyttää siltä, että rikoksia ei ehditä tutkia tai selvittää kohtuullisessa ajassa.
Suurimmat satsaukset tulisi silti suunnata toisaalle, sillä lasten ja nuorten hyvinvointi lähtee perheiden hyvinvoinnista. Perheitä tuetaan parhaiten auttamalla heitä varhaisessa vaiheessa.
Esimerkiksi päiväkodit ja koulut tarvitsevat riittävästi henkilökuntaa sekä riittävän pieniä ryhmäkokoja, jotta koulutetuilla ammattilaisilla on mahdollisuus tehdä työnsä kunnolla.
Nuorten mielenterveyden ongelmat ovat viime vuosina olleet voimakkaassa kasvussa. Siksi on tärkeää taata riittävät resurssit myös muun muassa kouluterveydenhuoltoon.
Jos mahdollisimman moni lapsi tai nuori pääsee niin koulussa kuin vapaa-ajalla hyvälle polulle, ei väärään suuntaan tule eksyttyä.
Nuorisorikollisuuden lisääntyminen ja sen äärimmäisenä ilmiönä jengirikollisuuden kasvu on yksi esimerkki nuorten pahoinvoinnista. On selvää, että asiaan tulee puuttua.
Suurin huomio tulisi kuitenkin kiinnittää niihin ennalta ehkäiseviin toimiin, jotka auttavat kaikkia lapsia ja nuoria voimaan paremmin.