Vantaa saa alkuperäistä suunnitelmaa merkittävästi kalliimman ratikan, jossa matkustaa suunniteltua vähemmän matkustajia harvemmilla vuoroväleillä, kirjoittaja toteaa.
Pitkään odotetut Vantaan ratikan kustannusarviot saatiin vihdoin valmiiksi ja julkisuuteen. Lopputuloksen kannalta tulos oli varsin odotetunlainen nykyisessä suhdannetilanteessa.
Kokonaiskustannus nousi 606 miljoonaan euroon ja vantaalaisten kukkaroa rakentaminen rasittaisi 414 miljoonan euron verran valtionavustus vähennettynä.
Julkisuuteen tuodut summat eivät kuitenkaan kertoneet koko totuutta vantaalaiselle veronmaksajalle. Ratikkainvestoinnin tulot ja menot arvioitiin 40 vuoden ajanjaksolle, joten on väistämättäkin selvää, että tulo- kuin menopuolikin ovat suuntaa antavia arvioita.
Ratikkainvestoinnin lainasta maksamme korkoja huimat 222 miljoonaa euroa.
Ilmoitettu 606 miljoonaa euroa on pelkkä rakentamisvaiheen kustannus, mutta koko menoarvio ratikan 40 vuoden jaksolle on peräti 826 miljoonaa euroa. Tästä summasta merkittävä erä on korkojen osuus, joka laskettiin 3,5 prosentin korkokannalla.
Ratikkainvestoinnin lainasta maksamme korkoja huimat 222 miljoonaa euroa. On hyvä myös muistaa, että investointi ei pidä sisällään 16 kappaletta vaunuja ja ratikkavarikkoa.
Kun tarkastelee vielä tulopuolen lukuja, niin ratikan kokonaistulo on 836 miljoonaa euroa. Eli ratikan talousvaikutus on ainoastaan +10 miljoonaa euroa 40 vuodelle jaettuna.
Omaan korvaani tämä kuulostaa hyvin ohuelta ja epävarmalta marginaalilta. Tuskin monikaan osaa arvioida kiinteistötaloudellisten tulojen ja verotulojen määrää Vantaalla 2050-luvulla?
Lopputuloksena Vantaa saa alkuperäistä suunnitelmaa merkittävästi kalliimman ratikan, jossa matkustaa suunniteltua vähemmän matkustajia harvemmilla vuoroväleillä.
Voimme toivottaa valtavan velkalastin jälleen tervetulleeksi Vantaalle.
Antti Suni (liik.)
varavaltuutettu
Vantaan ratikan kaupunginhallituksen seurantaryhmän jäsen