Kentältä kuuluu kummia: lastensuojelun sosiaalityössä kaikki uudet sosiaalityöntekijät saavat palkkaa Vantaan palkkaluokan mukaan – eli 400 euroa vähemmän kuin mitä Keravan kollegat ovat aiemmin saaneet.
Koska palkkaharmonisaatio eli palkkojen yhdenmukaistaminen tehdään asteittain ja useamman vuoden kuluessa, aiheuttaa tämä aivan kestämättömän tilanteen. Kun Keravalla sijaisuutta tehnyt sosiaalityöntekijä vakinaistetaan niin hänen palkkansa tippuu 400 euroa kuukaudessa. Nyt samassa tiimissä, samassa työyhteisössä on sosiaalityöntekijöitä jotka saavat samasta työstä eri palkan.
Hyvinvointialueen käsittämätön linjaus osaltaan lisää tätä eriarvoistumista. Vielä käsittämättömäksi tämän linjauksen tekee se, että Vantaalla on suuria vaikeuksia saada sosiaalityön paikat täytettyä kun taas Keravalla paikat ovat olleet täynnä. Nyt hyvinvointialue selittää, että sosiaalityön sitoutumispalkkio osaltaan tasaa eroa - kyllä, mutta vain osin.
Lastensuojelun sosiaalityössä kaikki uudet sosiaalityöntekijät saavat palkkaa Vantaan palkkaluokan mukaan – eli 400 euroa vähemmän kuin mitä Keravan kollegat ovat aiemmin saaneet.
Muitakin kummallisuuksia on. Siirtymän piti olla turvallinen mutta nyt esimerkiksi lastensuojelun erityissosiaaliohjaajien päätösoikeudet on viety – perustelematta – ja samalla muutettu olennaisesti heidän työnkuvaansa.
Keravan toimivat perhepalveluiden moniammatilliset tiimimallit on purettu ja ne ollaan hajauttamassa Vantaan malliin – pohtimatta ja työntekijöitä kuulematta. Turvallisessa siirtymässä näyttää käyneen niin, että työntekijöiden informointi ja kuuleminen on unohdettu. Osallisuudesta puhumattakaan.
Niin kovasti toivoin, ettei muutos hyvinvointialueelle tarkoittaisi Vantaan lastensuojelun kriisin leviämistä myös Keravalle. Toivon tätä edelleen vaikka jo nyt on syytä todeta, että asiassa on jo osin epäonnistuttu.
Eve Rämö
aluevaltuutettu (vihr.)