Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Miten käy Tikkurilan ja Keravan, jos Lentorata rakennetaan?

Jatkossa kaikki kaukoliikenteen junat kulkisivat Lentorataa pitkin lentokentälle ja sieltä Helsinkiin, eivätkä pysähtyisi Keravalla tai Tikkurilassa, kirjoittaja toteaa.

Suomi-rata Oy:n edustajat esittelivät viime viikon tiistaina Lentoradan teknistä suunnitelmaa yleisötilaisuudessa Keravalla. Tavoitteena on luoda hyvät yhteydet lentoasemalle: vaihdoton raideliikenneyhteys pohjoisesta ja nopea yhteys Helsingistä.

Hankkeesta on tehty linjaussuunnitelma ja menossa ovat esiselvitykset ja ympäristövaikutusten arvioinnit. Tilaisuudessa esitetty linjaussuunnitelma perustuu maakuntakaavaan eikä muita, edes aiemmin esitettyjä, linjausvaihtoehtoja tutkita. Suunnitelman mukaan ratalinjaus laskeutuu maanpinnalta tunneliin Keravan pohjoispuolella Tuusulassa.

Lentoradan linjauksella on suuri merkitys Keravalle, mutta myös Tikkurilalle. Jatkossa kaikki kaukoliikenteen junat kulkisivat Lentorataa pitkin lentokentälle ja sieltä Helsinkiin.

Samoin lähes kaikki Z- ja R-junat. Nämä junat ohittaisivat Keravan ja Tikkurilan pysähtymättä.

Tikkurilaan jäisi vain bussiterminaali sekä P- ja I-junien väliasema.

Mitä Kerava hyötyy tästä? Keravan hyödyksi on katsottu se, että Kerava–Tikkurila–Helsinki-rataosuuden ruuhkat pienenevät, jolloin junaliikenteen täsmällisyys ja toimintavarmuus paranevat. Saamme siis rauhassa körötellä K-junalla Helsinkiin.

Ei voi olla pohtimatta, minkä lupauksen varaan Keravaa ja Keravan asemakeskusta kehitetään?

Tikkurilan kaupallinen asemakeskus on rakennettu liikenteen solmupisteeksi. Nyt solmua aukaistaan ja kaukojunaliikenne siirrettään muualle. Jäljelle jäisi bussiterminaali sekä P- ja I-junien väliasema.

Suunnitelmien mukainen ratalinjaus nousee Keravan lähellä loivasti maanpinnalle, joten Keravan keskustan alueella tunneli ei voi olla kovin syvällä.

Suunnitelmissa puhutaan kalliotunnelista, sivuuttaen se tosiasia, että Keravalla saven paksuus voi olla useita kymmeniä metrejä. Louhittavan kalliotunnelin päällä on oltava noin 10 metriä kalliota, muutoin tunneli on tehtävä avokaivantona.

Kyseessä kaupunkisuunnittelun kannalta niin merkittävä asia, että se olisi tullut jo esitellä kaupunginvaltuustolle.

Merja Laitinen

kaupunginvaltuutettu, 2.varapj. (kok.)

Kerava