Varo mitä ajattelet, sillä unet voivat mukautua nukkujan odotuksiin – "Minulle selkounet ovat sisäisiä seikkailuja mielikuvituksen maailmassa", sanoo selkounia vuosikausia nähnyt Olli Erjanti

Petra Matsi pystyy ohjailemaan uniaan. Kuvitus: Suvi Lantta, kuvat: Mervi Pasanen

toimitus

Selkounien näkemistä voi harjoitella, ja taitoa voi kehittää. Sen voi ottaa innostavana asiana, ei yöaikaisena suoritteena.

– Minulle selkounet ovat sisäisiä seikkailuja mielikuvituksen maailmassa. Olen kuin kolmiulotteisessa elokuvassa, sen tuottaja ja näyttelijä, kuvailee selkounia ja unijoogaa opettava Olli Erjanti Hänellä on takanaan kolme vuosikymmentä selkounia.

Unien harjoitteluun on eri tekniikoita. Joku puhuu unen tilaamisesta, mutta aivan niin yksinkertaista se ei ole.

– Joskus tilaaminen onnistuu, ei aina. Unesta tietoiseksi tuleminen vaatii vähän hommaa.

Yksi tapa on ajatella unta juuri ennen nukahtamista.

– Luo mielikuva kirkkaana. Näe, kuule, aisti, Olli Erjanti neuvoo.

No kyllä, olen yrittänyt tätä kaikkea saadakseni J. Karjalaisen vierailemaan unessani. Turhaan.

– Älä sano: hän on saattanut olla unessasi, et vain muista sitä, Erjanti huomauttaa.

Unen näkeminen ja sen muistaminen aamulla ovat kaksi eri asiaa.

– Jos yrittää tilata tietyn unen kymmenen kertaa, pari ehkä onnistuu.

Voiko unielämän suunnittelusta olla jotain vahinkoa?

– Jos sitä tekee liian intensiivisesti, lepo voi jäädä vähille, eikä selkounia näe väsyneenä. Itse olen kokenut tämän mukavana ja voimaannuttavana toimintana.

Unet mukautuvat nukkujan odotuksiin, muuhunkin kuin ajatukseen siitä, mitä haluaisi nähdä.

– Painajaisessa ihminen ei varmaan ajattele, että kulman takaa tulee keijukaisia vaan mörkö. Silloin unessa on mörköjä, Erjanti kuvailee.

Jokainen on unensa haltija, ja unet nousevat omista ajatuksista. Osaava selkouneksija voi tutkia unensa hienovaraista symboliikkaa.

– Useimmiten ihmiset kuitenkin ottavat unielämänsä ohjat. Unen viestien tulkinta voi myös olla parantava kokemus.

Olli Erjanti näki painajaisissaan pyörremyrskyjä monta kertaa lyhyen ajan sisällä. Aluksi hän yritti muuttaa niitä mutta päätti lopulta heittäytyä unen pyörteen vietäväksi.

– Sulauduin itse siksi myrskyksi ja tunsin sen voiman. Tajusin, että elin omassa elämässäni kaoottista elämänvaihetta.

Psykiatri ja uniryhmien vetäjä Markku Siivolan mukaan selkounet ja unien hallitseminen ovat kaksipiippuinen juttu.

– Siitä voi tulla itsekeskeinen tehostusmenetelmä. Ihminen voi kuvitella olevansa parempi kuin muut, koska osaa hallita unensakin, Siivola pohtii.

– Jos on lahja nähdä selkounia, sitä voi käyttää monella tavalla.

– Onko selkounen maassa matkaava tutkimusmatkailija tai möykkäävä turisti, jonka tarkoitus on itsetehostus? Mieluiten hän voisi olla liikkeellä esimerkiksi tällaisella asenteella: ”älä vahingoita sitä mitä näet, vaan tutki ja ihmettele”.

Siivolan mukaan selkounessa voi joskus onnistua käskemään itseä häiritseviä asioita poistumaan näkyvistä. Hänen mielestään se on pinnallinen väliaikaisratkaisu, joka ei poista pahan olon syitä, jotka kapseloituina jäävät mielen pimentoihin kuluttamaan psyyken energiaa.

Siivolan mukaan aina ei ole viisasta katsoa, mitä painajainen oikeasti sisältää, jos ihminen on hyvin hauras psyykeltään. Painajainen on merkki ratkaisemattomaksi jääneistä ongelmista.

Siivola vetää uniryhmiä, joissa unia ei tulkita vaan niihin eläydytään.

– Uni voi olla kuin huonossa kunnossa oleva talo, jossa ovi on rikki. Voi joko korjata oven ja jättää talon huonoon kuntoon tai unen kautta ymmärtää, että onkin syytä korjata koko talo, hän kuvailee.

Etenkin jos uni on toistuva, se kertoo ratkaisemattomasta ongelmasta.

Hän myöntää, että selkounesta voi olla hyötyä, jos siitä otetaan jotain opiksi.

– Silloin se on ehdottomasti hyvä asia. Ja sillä voi saada tyydyttävämmän päiväelämän.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut