Puuvajoja yhä enemmän pääkaupunkiseudulla – valtaosassa pientaloja poltetaan puuta

Yli puolet pientaloasukkaista säilyttää polttopuunsa puuvajassa. Puuta käytetään pääosin varaavissa takoissa ja puusaunoissa. HSY/ Tero Pajukallio

Klaus Nurmi

Noin 80 prosentissa pääkaupunkiseudun pientaloista poltetaan puuta. Puuta käytetään pääosin varaavissa takoissa ja puusaunoissa.

HSY:n eli Helsingin seudun ympäristöpalvelujen raportin mukaan yli puolet pientaloasukkaista säilyttää klapinsa puuvajassa.

– Ehdottomasti paras säilytyspaikka polttopuille on tuulettuva puuvaja, joka suojaa puita sateelta ja pitää ne kuivina. Onkin ilahduttavaa, että selvityksemme mukaan puuvajojen määrä on viime vuosina kasvanut pääkaupunkiseudulla, sanoo HSY:n tiedotteessa ilmansuojeluasiantuntija Katja Ohtonen

Tuoreen raportin mukaan 53 prosenttia pääkaupunkiseudun pientaloasukkaista säilytti viime vuonna polttopuunsa puuvajassa.

Vastaava luku oli 36 prosenttia vuonna 2014. Edelleen noin 30 prosenttia säilyttää polttopuunsa ulkona peitetyssä pinossa.

Suurin osa pientaloissa käytetystä polttopuusta hankitaan omasta metsästä tai saadaan ilmaiseksi. Tällöin polttopuun laatu ja erityisesti kosteus voivat vaihdella suurestikin verrattuna ostettuun klapiin.

Polttopuun kuivatus ja asianmukainen säilytys ovat siten erityisen tärkeitä, muistuttaa HSY. Puunpoltossa syntyy aina terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja PAH-yhdisteitä. Huonossa palamisessa päästöjä syntyy moninkertainen määrä.

Vain kuiva puu palaa vähäpäästöisesti ja energiatehokkaasti.

– Arviomme mukaan pääkaupunkiseudulla puunpoltosta syntyvät hiukkaspäästöt ovat suuremmat kuin autoliikenteen pakokaasujen hiukkaspäästöt, toteaa Ohtonen.

Hänen mukaansa jokainen voi kuitenkin omalla toiminnallaan vähentää omasta puunpoltosta syntyviä päästöjä.

– Esimerkiksi helppo keino on polttaa vain kuivaa puuta eikä polttaa koskaan roskia.

Kostean puun ja roskien poltosta syntyy erityisen paljon terveydelle haitallisia päästöjä. Kostea puu ei myöskään lämmitä niin tehokkaasti kuin kuiva puu ja se nokeaa tulisijaa ja heikentää tulisijan kuntoa.

Yleisimmin tulisijaa käytetään pääkaupunkiseudulla lisälämmitykseen ja myös tunnelman luontiin sekä sisustuselementtinä.

Takkoja ja muita asuintilojen tulisijoja käytetään eniten joulu–helmikuussa. Puusaunoja sen sijaan lämmitetään ympäri vuoden kerran tai kahdesti viikossa. Yleisimpiä tulisijoja ovat varaavat takat sekä puukiukaat.

Puukiukaiden oikeaoppisesta käytöstä on tarjolla tietoa kaikille avoimessa asukasillassa Helsingissä 19. maaliskuuta.

Polta puuta puhtaammin -tilaisuus pidetään Maunula-talolla kello 18–20. Tilaisuuden järjestää Kuivaa asiaa -hanke.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut