Tiukan kulukurin omaksunut kirjastojohtaja kysyy: ”Tehostetaanko maailman tappiin vai olisiko muitakin arvoja?”

Kirjastojen yhteenlaskettu pinta-ala on sama kuin Heurekan pinta-ala. Marjo J. Rämö

Marjo Rämö

Mikko Vainiosta tuli Vantaan kirjastopalveluiden johtaja vuonna 2012. Samana vuonna valtuusto hyväksyi tiukan talous- ja velkaohjelman. Vainio sanoo kasvaneensa kulttuuriin, jossa rahaa ei ole.

Vuonna 2020 kaupungin ja kirjastojen kävijämäärien kasvaessa Vainio toivoisi päättäjiltä näkemystä, miten tästä eteenpäin.

–Tehostetaanko maailman tappiin vai voisiko toiminnan järjestämisessä olla jotain muitakin arvoja?

Vainion mielestä kirjastojen tulisi jatkossakin keskittyä ydintehtäväänsä, lukemisen edistämiseen. Siihen panostaminen vaatisi henkilöstöä, jonka avulla kirjastot voivat tarjota esimerkiksi lukemiseen kannustavaa toimintaa erilaisille ryhmille.

Toinen seikka ovat neliöt. Valtakunnallinen suositus on sata kirjastoneliötä tuhatta asukasta kohden. Vantaalla käytössä on viitisenkymmentä neliötä tuhatta asukasta kohden kymmenessä kirjastossa.

– Kirjastojen yhteenlaskettu pinta-ala on sama kuin Heurekan koko pinta-ala, Vainio huomauttaa.

Myyrmäen kirjastossa on selvää tilanahtautta.

Myös kirjastoverkkoa olisi aiheellista tarkastella.

– Tarvitaanko Leinelän ja Ilolan alueelle kirjasto? Entä Ylästöön?

Kivistöön on tulossa kirjasto kuluvan kevään aikana.

Vantaan uudessa organisaatiossa kirjastopalvelut kuuluvat kaupunkikulttuurin toimialalle samaan kirjasto- ja asukaspalveluiden lokeroon kuin aikuisopisto ja kuntalaispalvelutkin.

Kirjastopalveluiden johtaja pelkää, että kirjastot kaikkoavat entistä kauemmas poliittisista päättäjistä. Huolena on, ettei kukaan halua pohtia, miten pienellä budjetilla asiakkaat tyytyväisinä pitävää kirjastoa tulisi kehittää.

AsukaspalvelujohtajaIiris Lehtonen ottaa koppia Vainion huolesta.

– Minun tehtäväni on pitää kirjasto esillä.

Hän toimii jatkossa hallinnonalansa esittelijänä vapaa-ajan lautakunnassa.

Lehtonen näkee organisaatiouudistuksessa mahdollisuuksia, joissa esimerkiksi kuntalais- ja kirjastopalvelut voivat hyötyä toinen toisistaan ja tuottaa enemmän yhdessä.

Hän on Vainion kanssa samaa mieltä siitä, että kirjasto tarvitsee ohjelman palvelujen kehittämisen suunnan määrittäjäksi.

Aiheeseen liittyvää

  1. Vantaa käyttää kirjastoihinsa alle 40 euroa per asukas – Se on reilusti alle maan keskiarvon
    6.2.2020 9:04
  2. Helsingin kirjastojen käyttö nousi ennätyslukemiin – Oodin ovi kävi yli kolme miljoonaa kertaa
    5.2.2020 11:14
  3. Omatoimiaika lyhenee taas Pointin kirjastossa – rikkoontuneet ulko-ovet lukitaan munalukolla
    9.12.2019 11:45
  4. Kaupunki vuokraa väliaikaiset tilat kirjastolle ja nuorisolle Kivistöstä
    5.12.2019 18:05

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut