Suomen ensimmäinen turvakodiksi suunniteltu ja rakennettu turvakoti on toiminut syyskuusta alkaen Asolassa, Koivukylän puistotien varrella.
Turvakoti tarjoaa väliaikaisen kodin perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville perheenjäsenille. Tilaa on 14 perheelle.
Turvallisuus on uudisrakennuksessa huomioitu jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, kertoo toiminnanjohtaja Kristiina Väänänen Vantaan Turvakoti ry:stä.
Tallentavat kamerat valvovat rakennuksen jokaista sivua. Sisään tulijat tarkastetaan kameravalvonnan avulla. Rakennuksen jokaisessa ikkunassa on särkymättömät turvalasit.
Sisätiloissa on useita hälytyspainikkeita, joista lähtee suora hälytys vartiointiliikkeeseen. Hätätilanteiden varalta rakennuksesta on useita poistumisreittejä.
Turvakodissa on aina vähintään kaksi työntekijää.
Kullekin asukkaalle tehdään henkilökohtainen turvallisuussuunnitelma, jota päivitetään asumisen aikana.
– Asukkaat ovat täällä vapaaehtoisesti, joten he voivat poistua vapaasti. Lapset käyvät itsenäisesti koulussa, jos se katsotaan turvalliseksi.
Ulkopuolisia vieraita taloon ei päästetä. Turvallisuuden ohella vierailukielto turvaa asukkaiden yksityisyyttä.
Millaiselta uhalta turvajärjestelyt sitten asukkaita suojaavat? Onko vaaraa, että turvakotiin pyrkivä aiheuttaa vaaraa sivullisille? Asolassa lähimmät naapurit ovat noin 20 metrin päässä.
Toiminnanjohtaja kertoo saaneensa joitakin yhteydenottoja naapurustolta turvakodin rakennusaikana.
– En näe, että turvakoti olisi turvallisuusuhka lähellä asuville. Koululaiset voivat edelleen kulkea Koivukylän puistotietä, Väänänen toteaa.
Turvakoti suojaa väkivallalta, joka kohdistuu nimenomaan talon asukkaaseen. Tapaukset, joissa väkivallantekijä seuraa puolisoa tai perheenjäsentä turvakodille tai pyrkii sisälle, ovat harvinaisia.
Väänäsen arvion mukaan edellisissä tiloissa tällaisia tilanteita oli alle kymmenen vuodessa.
– Näissä tapauksissa sivulliset eivät ole olleet uhattuina.
Väänänen kehottaa lähiasukkaita ottamaan yhteyttä häneen tai akuuttitilanteessa päivystysaikaan turvakodin päivystysnumeroon, jos jokin asia huolestuttaa turvakodin toiminnassa tai sen ympäristössä.
Toiminnanjohtaja kuvailee turvakodin asukkaita tavallisiksi ihmisiksi.
– He eivät ole moniongelmaisia tai päihteiden käyttäjiä. Pääasiassa asukkaat ovat naisia ja lapsia.
Nykyisin valtaosa asiakkaista saapuu turvakotiin itsenäisesti tai jonkun yhteistyötahon kautta.
Vain noin viisi prosenttia tulee poliisin tuomana akuutista tilanteessa.
Turvallisuuden ohella uudisrakennuksessa on huomioitu asukkaiden yksityisyys ja asumisen kodikkuus täysin uudella tavalla.
– Iso asia on se, että jokaisessa huoneessa on nyt omat saniteettitilat, huomauttaa Väänänen.
Äänieristykseen on panostettu, mikä tuo yksityisyyttä vaikeassa elämäntilanteessa. Toisaalta vertaistuen mahdollisuus tarjotaan avarilla yhteistiloilla. Asukkaiden käytössä on yhteinen keittiö ja sauna.
Merkittävä viihtyvyyttä lisäävä tekijä on se, että U-kirjaimen muotoisen rakennuksen keskelle jää aidattu ja lukittu piha-alue, jolle ei ole näköyhteyttä. Nyt nekin lapset, jotka eivät voi poistua turvakodista, voivat ulkoilla.
